Arvona rohkeus

20.05.2025, Aihe: Osaamisen kehittäminen / Kirjoittaja Janita Järvinen

Rohkeutta tarvitaan uudistumiseen, kokeiluihin, avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön. Työyhteisöllä on merkittävä vaikutus siihen, miten rohkeuteen kannustetaan ja rohkeutta ylläpidetään. Yksin on vaikea olla rohkea, tarvitsemme siihen toinen toistemme tukea.  

Työyhteisössä rohkeus näkyy kaikkialla ja kuuluu kaikille. Rohkeus on tekoja tai sanoja, joilla on merkitystä ja jotka ovat tarpeellisia organisaatiolle. Aito välittäminen, kuunteleminen ja itsensä likoon laittaminen vaatii aina rohkeutta.

Rohkeutta on pyytää apua, saada ja antaa tukea. Työyhteisö, jossa vallitsee turvallinen ilmapiiri edesauttaa luomaan kulttuuria, jossa virheet ja epäonnistumiset koetaan mahdollisuutena oppia. Yksilönä voimme silti kokea häpeää epäonnistumisesta, vaikka harvoin vaadimme toisiltammekaan täydellisyyttä. Rohkeutta tarvitaan erityisesti silloin, kuin asiat eivät menekään kuten oli suunniteltu. Vaikeista ja vääristäkin päätöksistä on otettava vastuu ja hyväksyä, etteivät päätökset ole aina kaikkien mieleen.  

Kesäsemma

Työyhteisön rohkeus kumpuaa yhteisestä päämäärästä ja merkityksellisyyden kokemuksesta. 

Rohkeus vahvistuu turvallisuuden tunteesta. Luottamuksesta siihen, että tulemme hyväksytyksi omana itsenämme ja voimme tuoda esille ajatuksiamme ja ideoitamme. Rohkeassa organisaatiossa aremmatkin voivat rohkaistua ja kaikkien mielipiteillä on merkitystä. Luottamusta ja turvaa rakennamme joka päivä yhteisessä vuorovaikutuksessa.  

Rohkeus tarttuu  

Jos toivomme työyhteisöltämme rohkeampaa toimintaa, voimme aloittaa itsestämme ja tartuttaa rohkeutta ympärillemme. Pienten asioiden muuttamisella voikin olla iso merkitys koko työyhteisössä.

Entä jos seuraavan kerran valitsemme avoimen keskustelun vaikenemisen sijaan. Kysymme rohkeasti, kun emme ymmärrä tai uskallamme antaa palautetta. Voimme opetella näyttämään oman haavoittuvuutemme, en ollutkaan niin hyvä kuin kuvittelin tai oikeassa. Vaikeiden tilanteiden välttelyn sijaan altistamme itsemme epämukavuusalueelle.

Miten toimimme yhteistyössä, onko oma vuorovaikutustyylini turvallisuuden tunnetta lisäävä vai heikentävä?

Olemmeko Teams-palaverissa kamerat kiinni, emmekä reagoi vai rohkaisemmeko muitakin peukulla tai hymyllä?  

Pohdin tätä kirjoittaessani, että mitkä ovat asioita, joissa itse olen ollut rohkea. Nuorempana olisin saattanut vastata, että hyppäämäni benji-hyppy – joka toki oli fyysisesti rohkeaa. Nyt ajattelen asiaa eri tavoin. Rohkea olen ollut, kun olen näyttänyt heikkouteni tai myöntänyt virheeni. Rohkeutta olen tarvinnut keskusteltaessa vaikeista asioista, kun omien ja toisen tunteiden vastaanottaminen on tuntunut jopa pelottavalta. Epämukavuusalueelle meneminen ei ole koskaan helppoa, mutta takuulla rohkeutta kasvattavaa. Mikä on sinun rohkein tekosi? Entä miten voisit rohkaista toisia toimimaan rohkeammin?  

*****

Janita Järvinen toimii Kiinkossa henkilöstöpäällikkönä. Vapaa-ajallaan Janita nauttii metsälenkeistä koiran kanssa ja kesäisin perheen yhteisistä golf-kierroksista.