Energiatehokkuutta edistämässä – mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Kiinteistöjen tekninen kehitys on nopeaa. Rakennetun ympäristön energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät kaiken aikaa. Samanaikaisesti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämismahdollisuuksia ja muita kestäviä ratkaisuja kehitetään kiihtyvällä vauhdilla.

Rakentamisen ohella sillä, kuinka rakennuksia käytetään, ylläpidetään ja korjataan, on keskeinen merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Vaikka hyviä käytännön kokeiluja, hankkeita ja esimerkkejä on saatavilla, kestävien ratkaisujen laaja-alainen käytäntöön vieminen vaatii kuitenkin mittavaa energiaosaamisen lisäämistä. Tämä edellyttää puolestaan tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja niiden taustalla vaikuttavien kehityssuuntien ennakointia.

Tämän selvittämiseksi laadimme kyselyn, joka kohdennettiin eri maiden kiinteistöalan kokeneille asiantuntijoille. Kohderyhmään valittiin alan tehtävissä työskenteleviä, joilla voidaan olettaa olevan ainakin jonkinlaisia vaikutusmahdollisuuksia tai valtaa taloyhtiöiden tai kiinteistöjen energiaratkaisuihin. Suomesta vastaajiksi valittiin Kiinkon muutaman johtotason koulutuksen, kuten mm. RAPS, FMA ja AIT -koulutuksen suorittaneita sekä muita kiinteistöalan johtotehtävissä työskenteleviä. Suomalaisten vastauksia, joihin tässä kirjoituksessa keskitytään, saatiin 92.

Vastaajista neljä viidesosaa on miehiä. Melkein vastaavalla osalla on yli 10 vuoden ja vajaalla puolella heistä on yli 20 vuoden kokemus kiinteistöalalla toimimisesta. Lähes puolet vastaajista käyttää kouluttautumiseensa vuosittain 1-5 päivää, joka kolmas yltää 10 päivään ja 7% yli 20 päivään.

Ammatillisen osaamisen keinot ovat monet: 63% ilmoittaa hankkivansa tietoa kiinteistö- ja rakennusalan messuilta ja suurseminaareista, 47% alan organisaatioiden tapahtumista ja 44% alan koulutusorganisaatioista. Näiden lisäksi vastaajat ilmoittavat kehittävänsä osaamistaan muilla itsenäisillä opiskelutavoilla, kuten esim. verkosta löytyvillä sisällöillä (39%) ja oman talon sisäisillä tilaisuuksilla (37%).

Rakennusten käyttö ja sisäilman parantaminen

Kysyttäessä aiheista, joista kiinteistöalan ammattilaiset ovat kiinnostuneita lisäämään ammatillista osaamistaan ja hankkimaan koulutusta, he nostivat kaksi tekijää muiden ylitse: rakennusten käytönaikaisen energiatehokkuuden ja sisäilman parantamisen. Näiden lisäksi lähes joka toinen vastaaja näkee tarpeelliseksi kouluttaa itseään lähivuosien aikana uusiutuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä muista, usein korjausrakentamisen yhteydessä tehtävistä energiatehokkuuden parantamiskeinoista.

Kiinteistöalan asiantuntijoiden mukaan parhainkaan suunnittelu ja rakentaminen eivät korvaa rakennuksen oikeaa, energiatehokasta käyttöä. Tähän liittyy oleellisesti talotekniikan ohjausten ja säätöjen suunnittelu. Käyttäjiin voidaan vaikuttaa toisaalta motivoimalla ja toisaalta tekemällä energiatehokkaasta toiminnasta helppoa. 

Alan ammattilaisten energiatehokkuusosaaminen korostuu

Yleisimmin mainitut haasteet, joihin koulutuksen avulla olisi tärkeintä tarttua liittyivät selkeästi vanhenevan rakennuskannan korjaustarpeeseen. Näistä yleisemmin esille nostettiin rakennusten energiatehokkuuskorjausten kustannusten ja tuottojen tasapainotus. Taustalla vaikuttavat lainsäädännön mukanaan tuomien velvoitteiden lisäksi muiden kustannustehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden suuri määrä. Samaan viittaa hyvänä kakkosena oleva valinta peruskorjauksen ja purkamisen ja uudisrakentamisen välillä. Päätösten tekemiseen tarvitaan mittava määrä tietoa, osaamista sekä kokonaisuuksien hallintaa. Usein onnistuminen vaatii myös yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

Kolmanneksi tärkeimmäksi haasteeksi koulutuksen ratkaistavaksi kiinteistöalan ammattilaiset nostivat uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen. Tarve kumpuaa uusien ratkaisuiden ja mahdollisuuksien kehittymisestä sekä niiden käytöstä saatavien kokemusten lisääntymisestä. Sama koskee tekniikan ja teknologian kehityksen vaikutusten huomioimista, joka ei ole mahdollista ilman oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

Digitaalisuuden hyödyntämisen merkitys yleensäkin puhuttaa kiinteistöalan ammattilaisia. Tämän kyselyn mukaan joka kolmas vastaaja nostaa IoT-tietomassan hyödyntämisen arvioinnin ja vaikutukset kiinteistöalalle kolmen keskeisemmän haasteen joukkoon. Tämä tulos saa tukea useista muistakin mukana olleista kysymyksistä, joista tutkittiin digitalisaation merkitystä energiatehokkuuden edistäjänä erikseen yhteiskunnassa yleensä ja yrityksessä, jossa työskentelee. Näissä molemmissa digitalisaation merkitys nousi listan kärkeen.  

Se, kuinka ohjata kuluttajien käyttäytymistä, mainittiin mielenkiintoisesti vasta toiseksi viimeisenä. Tulos saattaa heijastella vastaajien näkemystä siitä, missä määrin he ovat valmiit lisäämään omaa ohjausosaamistaan sekä sitä, missä määrin asukkaiden käyttäytymiseen heidän mielestään on mahdollista vaikuttaa. On helppo sanoa, että energiatehokkaan asumisen toteutuminen on viime kädessä käyttäjien käsissä mutta vaikeampi määritellä mikä on isännöitsijän tai kiinteistöalan muun asiantuntijan rooli energiamyönteisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisessa.

Mihin seuraaviin haasteisiin koulutuksen avulla olisi tärkeintä tarttua? Valitse kolme tärkeintä (N=92)

Lähes joka kolmannen vastaajan mielestä koulutuksen avulla olisi tärkeää edistää uusiutuvaa energiaa koskevaa ajantasaista tietotoisuutta. Tähän liittyen kysyimme vastaajilta seitsemän uusiutuvan energialähteen osalta, kuinka paljon lisätietoa he kaipaavat mistäkin. Asteikkona käytimme skaalaa erittäin vähän 1 – 5 erittäin paljon.  Eniten kiinnostusta herätti aurinkoenergia vaikka muistakin uusiutuvista energialähteistä oltiin varsin kiinnostuneita.  

Tuulienergiaa ja biopolttoaineita lukuun ottamatta, lähes kaikki muut uusiutuvat energialähteet herättävät kiinteistöalan asiantuntijoiden kiinnostuksen. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että näin muotoiltuna kysymys ei juurikaan erotellut eri tekijöiden tärkeyttä. Siksi kysymykset, joissa pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä asiaa, tarjosivat tulevaisuuden osaamistarpeesta hyödyllisempää kuvailevaa tietoa.   

Niiden perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että kiinteistöalan tulevaisuuden energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan lisää osaamista monelta eri alueelta. Erityisesti yhä monimutkaisemman ja vaativamman korjausrakentamisen keskiössä on kiinteistöalan asiantuntijoiden ajantasainen osaaminen. Laadukkaat ratkaisut vähentävät energiakulutusta ja lisäävät asumismukavuutta, mutta se edellyttää, että kiinteistöä osataan tarkastella kokonaisuutena. Siksi tulevaisuudessa kaivataan entistä enemmän kykyä hahmottaa asioiden keskinäisiä kytköksiä ja kyvykkyyttä kehittää kokonaisvaltaisesti ja teknistaloudellisesti energiatehokkaita kestäviä ratkaisuja.

Onnistumisen voidaan sanoa vaativan kaikkien keskeisten sidosryhmien välistä yhteistyötä. Kiinteistöalalla toimivien yleisen energiatehokkuustietoisuuden ja osaamisen lisäksi myös kuluttajiin vaikuttaminen on keskeinen osa energiatehokkuuden toteutumista. Asukkaille annettavat neuvonnan ja valistuksen antaminen ymmärrettävässä ja havainnollisessa muodossa on ympäristö- ja energiatehokkuuden haasteita, johon tarvitaan lisää osaamista.

Vaikka tekemistä on vielä paljon, optimismiakin löytyi: ”Suunta on oikea ja valistuksella ja tiedottamisella on pystytty vaikuttamaan ihmisten ympäristö- ja energiatietouden ja tehokkuuden parantamiseen.”

*****

Tulokset on saatu SEER- hankkeesta (Towards sustainable energy efficient real estate education).

Hankkeen koordinaattorina toimii Kiinko ja sen toteuttamisessa ovat mukana NCOI Opleidingen, (Hollanti), AFBB Akademie für berufliche Bildung gGmbH (Saksa), EkoFond (Slovakia), Tallinna Tehnikakõrgkool (Viro) ja Metropolia ammattikorkeakoulu.

Hanke on saanut rahoitusta Erasmus+ Strategic partnerships -ohjelmasta rahoitussopimuksen No 034760 mukaisesti.

Lisätietoja: https://seererasmus.wordpress.com/