Koulutuksen vaikuttavuuden paradoksi

22/06/2017 / Kirjoittaja Virpi Slotte

”Kalkkunat osallistuivat kaksipäiväiseen lentosotaharjoitukseen. Opetusta saatuaan kalkkunat oppivat aerodynamiikan perusteet. He lensivät päivällä ja yöllä, myötätuuleen ja vastatuuleen, yli vuorten ja laaksojen, yhdessä ja erikseen. Kun koulutus loppui, kalkkunat kävelivät kotiin.”

Ulrichin & Smallwoolin (2013) esittämä metafora kuvaa hyvin koulutuksen vaikuttavuuden paradoksia. Kun koulutus loppui, opittua asiaa ei otettu heti käyttöön vaikka edellytykset sille olisivat olleet olemassa. Voidaankin kysyä epäonnistuiko opetus ja mikä on koulutuksen todellista vaikuttavuutta? 

Yhtä mieltä ollaan ainakin siitä, että vaikuttavuus on ilmiönä moniulotteinen. Myös sen tutkiminen on haasteellista, koska henkilöstöinvestointien taloudellisen hyödyn osoittaminen on vaikeaa, jollei joskus peräti mahdotonta. Henkilöstön kehittäjät tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti enemmän mittareita todentamaan koulutuksen vaikuttavuutta.

Jos mittareiden kehittämisessä tähdätään vain nopeiden ja yksinkertaisten tulosten saamiseen, arvioinnin hyödytkin jäävät usein puutteellisiksi. Yleisesti puhutaankin sen puolesta, että koulutuksen vaikuttavuutta pitäisi arvioida laajasti etukäteisarvioinnin ja jälkikäteisen palautteen määrittämisen kokonaisuutena. Avainasemaan nousee kohdallaan oleva luottamus, joka on vaikuttavan arvioinnin ehtona.

Vaikuttavassa arvioinnissa ei pyritä kaiken kattaviin yleistyksiin, vaan tuloksellisuuden osoittaminen sidotaan aikaan ja paikkaan sekä esim. uusien opetusmenetelmien käyttöön. Tällöin tärkeintä on tunnistaa niitä prosesseja ja rakenteita, jotka tuottavat tuloksia ja saavat aikaan muutosta toimintakulttuurissa.

Lähtökohtana pitäisi siis aina olla se, että arviointi on hyödyllistä, osallistavaa ja toimintaa kehittävää. Eräänä ratkaisuna tähän on vaikuttavuuden arviointi yhteistyössä kouluttajan ja tilaajaorganisaation johdon välillä. Tämä on perusteltua sen suhteen, että lopullinen hyöty muodostuu vasta koulutuksessa syntyvien oppimiskokemusten ja työympäristön monimutkaisessa suhteessa.

Kiinko koordinoi ELO ry oppilaitosten hanketta, jossa kehitetään toimintamalleja vaikuttavuuden parantamisen kehittämiseksi. Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä.

Virpi Slotte

toimii Kiinkon kehityspäällikkönä (R&D) mottonaan: Learning is a treasure which accompanies its owner everywhere.

Kirjoita kommentti

Roskapostin estämiseksi, ruksaa ylläoleva laatikko.