Isännöinti - ihmisläheistä asiantuntityötä

18.11.2020, Aihe: Kiinteistöala / Kirjoittaja Virpi Slotte

Mielekästä työtä, jolle on kysyntää

Isännöinnin ammattilaiset kokevat tekevänsä mielekästä työtä, jolla on merkitystä asumisen arjen sujumiseen. He pitävät työnsä parhaina puolina monipuolisuutta, itsenäisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä. Tähän liittyy läheisesti myös se, että työssä opitaan koko ajan jotain uutta. Viimeaikaiset muutokset eivät ole vähentäneet tätä tarvetta ja alan tulevaisuuden työllisyysnäkymät nähdään edelleen erittäin hyvänä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Isännöinnin ammattilaiset 2020-tutkimuksesta, jonka toteutti Kiinko ja Isännöintiliitto.

Koska taloyhtiöiden asioita hoitaa suuri joukko ammattilaisia, päätimme tänä vuonna laajentaa kohderyhmää koskemaan alan kaikkiin asiantuntijoihin. Isännöitsijöiden, teknisten isännöitsijöiden ja johtajien lisäksi heitä on useat asiakaspalvelutyötä tekevät kirjanpitäjät ja kiinteistösihteerit. Kaksi viimeksi mainittua ryhmää on mukana Isännöinnin ammattilaiset -tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Tiedot kerättiin kesän aikana, jolloin oli luontevaa kysyä myös sitä, miten Korona on muuttanut isännöinnin arkea.

Koronan mukanaan tuomia muutoksia

Korona muutti miljoonien suomalaisten työntekoa. Kysyttäessä isännöinnin ammattilaisilta koronan vaikutusta työpäivien pidentymiseen, havaittiin suuria eroja eri vastaajien kesken. Isännöitsijöistä kolmannes koki työaikansa pidentyneen ja 42 % kertoi sen vähentyneet pandemian vuoksi. Kirjanpitäjät ja kiinteistösihteerit arvioivat työaikansa vähentyneen tätäkin yleisemmin (64 %) ja työtuntien lisääntymisen kokemuksia oli vain vajaalla viidenneksellä.

Työajan lyhentymistä selittää ainakin osittain lisääntynyt etäyhteydenpito, joka on tarjonnut isännöintialalle paljon odotetun mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa. Saatujen tulosten mukaan isännöitsijöistä valtaosa (72 %) ja kirjanpitäjistä ja kiinteistösihteereistä reilu puolet (54 %) ilmoitti omaavansa hyvät mahdollisuudet työskennellä myös muualla kuin toimistolla. Isännöitsijöiden osalta (ka=3,95 asteikolla 1-5) muutos mahdollisuuksien lisääntymiseen on selkeä vuoden 2017 tuloksiin verrattuna (ka= 3,42). Useassa vastauksessa toivottiinkin sitä, että jatkossakin etätyön tekeminen olisi mahdollista.

Toisaalta Koronan nähtiin tuoneen myös ylimääräisiä lisätehtäviä. Niiden taustalla on muutokset taloyhtiöiden toiminnassa. Etätyöt ja etäopiskelu toivat elämää taloyhtiöihin ennen näkemättömällä tavalla. Kun entistä useammat viettävät päivänsä kotona, tunnelma taloyhtiöissä on osittain kiristynyt. Asukkaiden sosiaalisten ongelmien lisäksi muina lisätehtävinä mainittiin esim. ylimääräinen tiedottaminen, peruutukset ja uudelleen järjestelyt laskutuksineen.

Korona- ajan todettiin entisestään nostaneen esiin uusia osaamistarpeita. Vastausten mukaan isännöintityötä tekevien osalta 62 % kertoi uusista esille nousseista osaamistarpeista. Kiinteistösihteerien ja kirjanpitäjien osalta vastaava luku on 43 %. Hieman reilu puolet kaikista vastaajista arvioi koronan tuoneen pysyviä vaikutuksia toimialan työtehtäviin.

Koronan vaikutus

Sähköiset järjestelmät tulivat jäädäkseen

Otsikko on suora lainaus erään vastaajan näkemyksestä kehittää ja ylläpitää työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa. Digitaalisuuden hyödyntämistä, liittyen yleisesti palveluihin, ansaintamalleihin sekä sisäisiin prosesseihin, pidettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä isännöintialan tulevaisuuden kannalta. Kaikista vastaajista 90 % oli tätä mieltä.

Isännöintialan koulutuksen nähtiin yleisesti vastaavan työelämän tarpeita hyvin. Sisältöön liittyen alan ammattilaisilla oli kuitenkin monenlaisia käytännön työtehtävistä lähteviä tarpeita, joista myös avoimien vastausten perusteella yleisemmin nousi ”isännöintityössä käytettävien tietokoneohjelmistojen” käytön osaaminen. Koronan myötä peräänkuulutettiin erilaisten digiratkaisujen koulutuksen tarpeellisuutta: ”Kokousten pito etänä piti opetella pikavauhtia ja tietysti myös kouluttaa asiakkaat tähän”.

Vastauksissa painotettiin yleisesti sitä, että työ tekijäänsä opettaa. Vaikka myös sähköisten järjestelmien käytön oppii tekemällä, jatkuvan kouluttautumisen nähtiin vahvistavan osaamista. Ajatus tiivistyy hyvin vastauksessa, jonka mukaan työelämän tarpeiden muuttuessa ja kehittyessä, omat ja yrityksen ”tiedot vanhenevat ja kehitys kehittyy, jollei niitä päivitä.”

Työn hallinta ja osaamisen päivittäminen

Tulosten mukaan isännöintialan ammattilaiset ovat tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisyys työnsä sisältöön kumpuaa ennen kaikkea siitä, että he kokevat hallitsevansa työnsä: 88 % kokee asian näin. Luku on sama niin isännöitsijöiden kuin kiinteistösihteerien ja kirjanpitäjien joukossa. Isännöitsijöiden mielestä työtä pidetään myös mielenkiintoisena (84 %), sopivan haastavana (79 %) sekä omaa ammattitaitoa / osaamista vastaavana (79 %). Kiinteistösihteerien ja kirjanpitäjien osalta luvut ovat hyvin lähellä isännöintityötä tekevien arvioita: 79 % pitää työtään mielenkiintoisena, 75 % sopivan haastava ja 87 % ammattitaitoa /osaamista vastavana.

Arviot työn sisältöä käsitteleviin väittämiin (asteikolla 1-5 keskiarvot, n=795)

Työn sisältö

Oppimiseen ja ammattitaidon kehittymiseen liittyen on oleellista, että isännöinnin ammattilaiset ovat tyytyväisiä koulutusmahdollisuuksiinsa. Isännöitsijöiden osalta tilanne onkin hyvä 61 % kohdalla mutta 14 % vastaajista kokee, ettei mahdollisuuksia ole tarjolla riittävästi. Kiinteistösihteerien ja kirjanpitäjien osalta vastaavat luvut ovat 54 % ja 19 %. Alan kaikkien vastausten perusteella tämän taustalla näyttäisi vaikuttavan ennen kaikkea ajan puute mutta jossain määrin myös työnantajien haluttomuus kustantaa / kannustaa koulutukseen osallistumista.

Työllisyysnäkymät

 Isännöintialan työllisyysnäkymät nähdään edellisten tutkimuskertojen tavoin edelleen erittäin hyvinä – joka toinen vastaaja pitää työllisyysnäkymiä hyvinä ja 37 % erinomaisina. Luottamus alan tulevaisuuteen ei ole kuitenkaan aivan yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2017, jolloin puolet alan ammattilaisista koki isännöintialan tulevaisuuden työllisyysnäkymien osalta erinomaisina. Vastaavanlainen notkahdus oli nähtävissä myös vuonna 2014 heijastellen alati kasvavaa tarvetta uudistua ja vastata ympäröivän yhteiskunnan muuttumisen mukanaan tuomiin asumisen haasteisiin.

Tämä näkyy siinä, että usko alan työpaikkojen houkuttelevuuteen vaihtelee, vaikka työtä määrillisesti riittääkin. Hieman alle puolet ammatti-isännöitsijöistä (48 %) uskoo, että ala tarjoaa itselle houkuttelevia työpaikkoja. Vastaava luku kirjanpitäjien ja kiinteistösihteerien osalta on 31 %. Uralla etenemisen mahdollisuuksiin uskoo vajaa puolet vastaajista (45 %). Luku on hieman suurempi isännöitsijöiden (48 %) kuin alan muiden asiantuntijoiden keskuudessa (39 %).

Toisin on suositteluhalukkuuden suhteen. Kiinteistösihteerit ja kirjanpitäjät suosittelisivat nykyistä ammattiaan todennäköisemmin muille (ka=7.8, asteikolla 1-10) kuin isännöitsijät omaa ammattiaan (ka= 7,3).

Seurantatuloksia 13 vuoden ajalta

Isännöinnin ammattilaiset –kyselytutkimus teetettiin Kiinkon toimesta jo viidettä kertaa. Ensimmäisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2007 ja sitä seurasivat vuosien 2010, 2014 ja 2017 seurantatutkimukset. Vuoden 2020- kyselytutkimuksen vastaajamääriä yli 795. Siitä ilmenee lukuisia asioita, kuten esimerkiksi se, miten alan ammattilaiset suhtautuvat työssä jaksamiseensa, ansiotasoonsa ja oman osaamisensa ajan tasalla pitämiseen ja kehittämiseen.

Tulokset kokonaisuudessa löytyvät: https://www.kiinko.fi/kiinkosta/tutkimus-ja-kehitystoiminta

Mielekästä työtä

*****

Virpi Slotte toimii Kiinkon kehityspäällikkönä (R&D) mottonaan: Learning is a treasure which accompanies its owner everywhere.

Kirjoita kommentti

Roskapostin estämiseksi, ruksaa ylläoleva laatikko.