Turkulainen Akseli Kiinteistöpalvelut syntyi, kun kaksi perinteistä aluehuoltoyhtiötä Lausteen Huolto ja Varissuon Huolto fuusioituivat. Nykyisin yritys on onnistunut laajentamaan toimialuettaan selvästi kanta-aluettaan laajemmalle. Toimitusjohtaja Mauri Kivilaakson mukaan yhtenä menestyksen syynä on jatkuva panostus isännöinti- ja kiinteistöpalveluhenkilöstön osaamiseen.
Yhtiön nimessä Akseli kuvaa Mauri Kivilaakson mukaan toisaalta suomalaista työntekoasennetta ja toisaalta yrityksen syntymistä kahden yhtiön perinteet yhdistävänä akselina.
- Osana muutosprosessia oli Varissuon kaukolämpötoiminnan eriyttäminen omaan yhtiöön, jonka toimitusjohtaja myös olen. Akseli Kiinteistöpalvelut on nyt puhtaasti isännöinti- ja kiinteistöpalvelujen tuottaja. Kiinteistöpalveluissa meillä on omaa henkilöstöä kiinteistönhoito-, siivous- ja rakennusautomaatiotehtäviin. Rakennusautomaatiopalvelussa erikoisosaamisemme on valtakunnallisestikin harvinaista.
- Asiakkaita meillä on noin 200 Turun, Kaarinan ja Ruskon alueelta. Kimmo Salon vetämässä isännöinnissä Lauste ja Varissuo ovat emoyhtiön hoidossa ja muut asiakkaamme hoitaa pääosin tytäryhtiömme Turun Isännöintikeskus. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluissa haemme ensisijaisesti selkeitä kokonaisuuksia hoidettavaksemme. Siivousta teemme osin myös alihankintana. Rakennusautomaatiopalvelussa työkenttä on alueellisesti laaja. Osa asiakkaista ostaa meiltä vain tuota automaatio-osaamistamme, Kivilaakso tiivistää yhtiön toiminnan.
Akseli Kiinteistöpalvelut on hakenut tasaista kasvua. Yhteisymmärryksessä omistajien kanssa sopivaksi toiminnan volyymin lisäykseksi on määritelty kolmesta viiteen prosenttia vuodessa. Tällä hetkellä liikevaihtoa syntyy noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.
- On pidetty tärkeänä, että toimintamme laatutaso säilyy kautta linjan. Kun osaavaa työvoimaa on rajallisesti, täytyy kasvu tehdä harkiten. Hallittu lisätöiden ottaminen turvaa onnistumisen toiminnallisissa tavoitteissamme. Kasvu on kuitenkin tärkeää, siten saamme lisää resursseja toiminnan kehittämiseen ja erityisosaamisen lisäämiseen. Jälkimmäistä meillä edustavat mm. sosiaalinen isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä. Seuraavaksi näyttää olevan tarvetta ja kysyntää lisätä teknisen isännöinnin osaamista.
Kaikkiaan Akseli Kiinteistöpalvelut työllistää tällä hetkellä 85 henkeä. Heistä isännöintiin liittyvää työtä tekee 18 henkeä, joista varsinaisia isännöitsijöitä on seitsemän. Isännöintitiimin ja mm. siivouksen ja kiinteistönhoidon palveluesimiesten peruskoulutusvaateena on käytännössä vähintään amk-taso. Lisäksi henkilökunnalle on hankittu ja hankitaan koko ajan oman toimialan lisäkoulutusta.
- Kiinko on ollut meille tärkeä yhteistyökumppani. Isännöitsijöistämme kahdella on AIT-tutkinto ja yhdellä ITS-tutkinto. Yksi suorittaa juuri Kiinkossa AIT-tutkintoa ja kaksi isännöitsijän ammattitutkinnon vaatimia opintoja. Itse olen aloittanut opinnot Kiinkossa 1981 tai 1982, kun olin tullut tuoreena valtiotieteen maisterina pienen aluehuoltoyhtiön toimitusjohtaja-isännöitsijäksi ja suoritin silloisen ITS-tutkinnon. Sen jälkeen olen monien ajankohtaisopintojen lisäksi suorittanut omaan toimenkuvaani sopivan kiinteistöjohtamisen KIJO-tutkinnon, Kivilaakso kertoo.
- Arvioimme henkilöstön kanssa joka vuosi koulutustoiveita ja –tarpeita kehityskeskusteluissa ja koulutus on osa henkilöstökäsikirjaamme. Nyt olemme lisäksi päättäneet systematisoida koko henkilöstömme koulutuksen koulutussuunnitelmalla. Odotan parhaillaan Kiinkolta tarjousta ja esitystä projektin läpiviennistä. Totesimme, että on parempi turvautua alan osaajaan kuin yrittää keksiä pyörä uudestaan.
- Henkilöstömme voi osallistua 1-2 ajankohtaiskoulutukseen vuosittain. Lisäksi tulevat oman alan jatko-opinnot, esimerkiksi kiinteistösihteerin KISI- ja isännöinnin ITS- ja AIT-tutkinnot. Koulutussuunnitelmalla käytännöt tullaan nyt dokumentoimaan ja systematisoimaan osaksi työtä rekrytoinnista lähtien. Koulutusta hankimme eri toimijoilta, joista Kiinko on tärkeä kumppani mm. isännöintikoulutuksen osalta. Kiinkossa olemme saaneet aina alan parasta mahdollista opetusta, Mauri Kivilaakso toteaa.
- Turun näkökulmasta toivoisi, että koulutusta olisi aluekeskuksissa nykyistä enemmän. Lähettäisimme enemmän väkeä ajankohtaisseminaareihin, jos ne olisivat lähellä. Vaatii ehkä muutaman vuoden, että aluekeskusten kurssit alkavat pyöriä kuin Helsingin tilaisuudet, mutta uskon, että pitemmällä aikavälillä koulutuksen hajauttaminen kannattaisi. Toinen toive on, että koulutuksen hinta pidetään kurissa. Etenkin nyt aikojen mennessä kohti huonompaa kustannuksia katsotaan tarkkaan, Kivilaakso viestii.
Mauri Kivilaakso tuli isännöitsijäksi liki 30 vuotta sitten sattumalta, kun etsi töitä korkeakouluopintojen jälkeen. Ura alkoi pienissä yrityksissä, joissa toimitusjohtaja teki lähes kaiken. Varissuon Huoltoon Kivilaakso tuli toimitusjohtajaksi 22 vuotta sitten.
Hänen aloittaessaan isännöintiä tehtiin ilman tietotekniikan apua usein jossakin takahuoneessa entisten upseerien tai pankkitaustaisten henkilöiden voimin. Nykyisin isännöintiin tullaan usein jo nuorena heti amk- tai korkeakoulututkinnon jälkeen. Kivilaakso kokee yleissivistävän tutkinnon olleen hyvänä pohjana työlle eli ala sopii muillekin kuin kaupallisen tai teknisen perustutkinnon suorittaneille.
- En ole ajoittaisista hankalista työpäivistä huolimatta katunut uravalintaa, vaan kyllä tämä on aina tuntunut minun hommaltani. Eikä kai työ ole läheisiäkään pelottanut, kun tyttäreni työskentelee nyt isännöitsijänä Matinkylän Huollossa, Kivilaakso naurahtaa.
Ammattiuran lisäksi Mauri Kivilaakso on ollut aina aktiivinen järjestötoiminnassa. Hän on ollut vastuullisissa tehtävissä mm. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä, Suomen Kiinteistöliitossa, aluehuoltoyhtiöiden KIHOssa ja nyt osaltaan KIHOn työtä jatkavassa Kiinteistöpalvelut ry:ssä, jonka hallituksessa Kivilaakso parhaillaankin istuu. Lasten ollessa nuorempia kokemusta karttui pienen urheiluseurankin johdosta.
- Olen keskittynyt yhteen järjestöön kerrallaan. Koen, että siten ei tule eturistiriitoja eri roolien välillä.
Työssä jaksamisen yhtenä edellytyksenä on vapaa-aika, jossa työasiat unohtuvat. Turussa sauvakävely ja golfin peluu silloin tällöin pitävät kuntoa yllä. Viikoittainen painonheitto moukarin tapaisella painolla kaveriporukassa on jo enemmän sosiaalinen tapahtuma kuin kuntoilua.
- Jämsässä minulla on lomapaikka ja vähän metsää, jonka kanssa askarointi myös sekä lisää kuntoa että vie ajatukset tehokkaasti pois töistä. Siellä rentoudutaan myös mm. kalastelemalla sekä yksin että vuosittain kaveriporukassa.