Veri punnitaan epäjatkuvuustilanteissa

Jari Sarjo tuli Senaatti Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaksi vuosi sitten heinäkuussa Lassila Tikanojan toimitusjohtajan pestistä, missä hän ehti olla kymmenen vuotta. 56-vuotias Sarjo on ollut tyytyväinen ensimmäiseen vuoteensa Senaatissa, haasteina työssä on Valtion rakennemuutos ja asiakaskokemuksen parantaminen.

Teksti: Mervi Ala-Prinkkilä

Ensimmäinen vuosi Senaatti Kiinteistöissä on ylittänyt toimitusjohtaja Jari Sarjon odotukset. Senaattilaiset ovat päteviä ja työhönsä sitoutuneita. Asiantuntijaorganisaatio on vahvasti koulutettu.

— Asiakkaamme ovat fiksuja. Kuvittelin tuntevani Valtion hallinnon hyvin, mutta monimuotoisuus ja asioiden syvällinen osaaminen yllättivät. Kaiken kaikkiaan on ollut erittäin miellyttävä vuosi. Haasteita on ollut, mutta tämän porukan kanssa on ollut mukava tehdä työtä, toimitusjohtaja Jari Sarjo kertoo.

Seinät eivät pelkästään riitä

Enää ei riitä, että toimittaa pelkästään seinät, uuden roolin haltuunotossa keskeistä on, että asiakas huomioidaan ja nimenomaan asiakaskokemus entistä paremmin. Senaatissa on nyt lähdetty toteuttamaan tätä ja se on keskeinen osa vuosisuunnitelmaa.

—Ensimmäinen tavoite on se, että ymmärrämme, mistä asiakaskokemus syntyy ja toinen tavoite on asiakaskokemuksen johtaminen.  Asiaa opiskellaan koko henkilökunnan voimin.  Pyrimme tunnistamaan, missä kohtaa prosessia asiakaskokemus erityisesti syntyy. Näitä prossin osia pyrimme parantamaan.

Senaatissa pyritään työntekijöiden työaikaa kohdentamaan ja sitä uudelleen suunnataan. Asiakastapaamisia tullaan lisäämään. Toimitusjohtaja pitää asiakasfoorumin neljä kertaa vuodessa strukturoidusti, missä on mukana kymmenen asiakkaan edustajaa.

— Ensi vuoden suunnitteluun tullaan lisäämään asiakaskokemukselle tavoitteita, uudistamme asiakastyytyväisyyden mittausta perusteellisesti, perinteisen vuositason mittauksen lisäksi muuttojen ynnä muiden epäjatkuvuustekijöiden aikana mitataan sitä, miten asiakas kokee toiminnan tässä tilanteessa. Veri punnitaan vasta epäjatkuvuustilanteissa. 

Subjektiivisuus hankaloittaa asiakaskokemuksen ymmärrystä

Haasteena Sarjon mukaan on ymmärtää asiakaskokemuksen sisältö, koska se on subjektiivista. Asiakkaita on monenlaisia, johdosta tilojen säännöllisiin ja epäsäännöllisiin käyttäjiin. Erilaisten tarpeiden huomioon ottaminen ja tunnistaminen on suhteellisen haastavaa. 

—Valtiolla on 80 000 henkilöä töissä ja meidän täytyy pohtia, miten voimme auttaa heitä onnistumaan työssään. Laaja-alaisuus ja monimuotoisuus on tässä suurin haaste. Valtiolla on monia erilaisia toimintoja hyvinkin erilaisissa olosuhteissa.  Kaikkien näiden huomioiminen on se suurin haaste.

Valtion rakennemuutos on iso haaste Senaatille.

— Jokainen yksikkö pyrkii keskittymään omaan ydintoimintaansa, tällöin tukitoiminnot ovat tärkeässä roolissa.

Esimerkkinä muille

Palveluiden johtamisessa Sarjo ei näe mitään radikaalia muutosta tulevaisuudessa.  Palveluiden ja niiden johtamisen merkitys tulee hänen mukaansa kasvamaan.

—Jos jokin on tärkeää, niin tässä kohtaa se on esimerkin voima. Pitää elää niin kuin opettaa. Omasta toiminnasta pitää tehdä esimerkillistä työympäristö ja toimitila-asioissa. Olemme käynnistäneet laajan työympäristön kehittämisohjelman omille tiloille vastaamaan valtion päivitettyä toimitilastrategiaa. Tehokkuusvaatimuksissa näytämme esimerkkiä asiakkaillemme.  Kun työympäristön kehittämisohjelma valmistuu, johtoryhmäläisillä ei ole omaa työpistettä, ei minullakaan. Fyysisesti tiloissa oleskellaan entistä vähemmän. Liikkuvatyö ja mobiilityö ovat myös valtiolla käytössä, otamme askeleita kohti virtuaalitoimistoa.

Valtion kiinteistöt keskittyvät

Valtion kiinteistökannassa on nähtävissä keskittyminen kasvukeskuksiin. Tilantarve on pienentynyt, mikä johtuu työntekijämäärän vähenemisestä ja toisaalta tilan käytön tehostumisesta.

—Voisi sanoa, että kiinteistöt sijaitsevat osittain väärissä paikoissa, kaikki tunkevat kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa joudutaan investoimaan uusiin tiloihin, kun toisaalla tilat jäävät ilman käyttöä ja niistä joudutaan luopumaan. Käytännössä investoinneista 80 % on peruskorjauksia.  Uudisrakennuksia rakennetaan erittäin vähän. Pyrimme välttämään puhtaan toimistotilan rakentamista loppuun saakka.

Koulutus avainasemassa

Kiinteistöalan koulutuksen tulevaisuuden Sarjo näkee siten, että perinteinen kiinteistönäkökulma ei yksinään riitä. Jatkossa alan ihmisiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista ja eri näkökulmia. Koulutusta ja osaamista tuleekin lisätä. Asiakkaan maailmaa tulee ymmärtää, pelkkä rakentamisen ymmärrys ei enää riitä. Tilat tehdään käyttäjää varten.

—Käyttäjän tarpeet tulee ymmärtää. Pitää pystyä puhumaan samaa kieltä käyttäjän kanssa.

Senaatin tulevaisuutta tahdittaa Valtion muutokset

Senaatin tulevaisuuteen vaikuttaa Valtion tilantarpeen väheneminen ja rakennemuutos, joka jatkuu vielä useita vuosia. Hyvin harvalla asiakkaalla on käsitys, millainen heidän tilanteensa on toimitilojen ja työympäristön suhteen viiden vuoden päästä. 

—Kun jostain tilasta luovutaan, täytyy meidän löytää sille uutta käyttöä. Jos ei uutta käyttöä löydetä, myydään tila pois. Erilaisten virastojen yhdistäminen tai niistä luopuminen johtaa usein uusinvestointeihin ja perusparannuksiin jossain muualla. Ennen kaikkea työympäristön kehittämiskysymykset työllistävät meitä valtavasti.

Jari Sarjo  - Kuvaaja: Suvi-Tuuli kankaanpää

 

Jari Sarjo - Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää

FAKTALAATIKKO

Jari Sarjo
  • 56 vuotta
  • Oikeustieteen kandidaatti
  • Naimisissa, kaksi aikuista lasta
  • Harrastukset: Talonmiehen työt, historia, erimuotoinen kuntoliikunta
  • Aiemmat tehtävät: toimitusjohtaja 10 vuotta Lassila & Tikanoja Oyj:ssä, erityyppiset kiinteistöpalveluiden johtotehtävät.