Luennoitsija luottaa tilannekomiikkaan
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva neuvoo, miten kännykkäänsä näpyttelevät toimitusjohtajat saa kuuntelemaan.
Tyypillinen kiireisen asiantuntijan esiintymistilanne. Luentoa ei ehdi juuri suunnitella, hyvä, kun esityksen saa ajoissa valmiiksi. Kohdeyleisöstä ei ole aivan tarkkaa käsitystä. Moni esiintyjä luottaa asiantuntemukseensa ja uskoo sen kannattelevan luentoa.
”Ei se niin ole. Asia täytyy osata tarjoilla kohdeyleisölle”, Mia Koro-Kanerva sanoo.
Koro-Kanerva osallistui hiljattain Kiinkon järjestämään luennoitsijapäivään, jossa professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta puhui teemasta ”Asiantuntija osaamisen rakentajana”.
”Ajatus kouluttajien kouluttamisesta on loistava. Me kaikki olemme oman alamme asiantuntijoita, mutta harva meistä on käynyt mitään esiintymiskoulutusta”, Koro-Kanerva sanoo.
Parasta koulutuspäivässä oli hänen mielestään vuorovaikutus muiden
kouluttajien kanssa.
”Keskustelussa tuli esiin tarve kohderyhmän tuntemiselle etukäteen.
Koulutustilaisuuksien yleisö on heterogeenistä. Joukossa on pitkään alalla olleita ja tulokkaita.
Yhdelle luennon sisältö on liian vaikeaa ja toiselle liian helppoa. Miten löytää kultainen keskitie?”
Toiset yleisöt ovat haastavampia kuin toiset. Valmiiksi motivoituneille kuulijoille riittää pelkkä asian kertominen.
”Jos menee puhumaan toimitusjohtajille, he näpyttävät kännykkäänsä ja juoksevat puhumassa puheluita ja kouluttajasta tuntuu, että kuuntelevatko he edes minua.”
Koro-Kanerva kertoo käyttävänsä tilannekomiikkaa ryhmiin, joita ei muuten saa mukaan.
”Yleisökin saattaa jännittää, ja hyvä keino laukaista jännitys on aloittaa vitsailemalla itsestään. Se on tietysti riski, ellei tunne yleisöä. Aloitin esimerkiksi kerran luennon insinööreille kertomalla rikkinäisestä housujen vetoketjusta, ja kukaan ei nauranut. Naisvaltaiseen yleisöön tehoaa yleensä parisuhdekomiikka.”
Yleensä yleisö on lähtökohtaisesti puhujan puolella, Koro-Kanerva muistuttaa. Hän ajattelee, että mitä positiivisemmin asiat pystyy esittämään, sitä positiivisemmin yleisö ottaa ne vastaan. Tärkeää on olla läsnä.
Luennon visuaalisella ilmeelläkin on tietysti väliä. Koro-Kanerva haluaisi käyttää enemmän kuvia, rakentaa esityksensä joskus jopa kokonaan kuvien varaan, kuten arkkitehdit usein tekevät.
”Se tuntuu olevan erityisesti juristille vaikeaa.”
Koro-Kanerva yrittää pitää kiinni esityksen aikataulusta. Se helposti unohtuisi, kun on syvällä asiassa ja asiaa riittäisi.
Hän on yllättynyt siitä, että on monesti pystynyt tuomaan uutta tietoa ihmisille, jotka tietävät asiasta paljon. Joskus luennoitsijaa jännittää, kun joutuu puhumaan asiasta, jota ei itse tunne hyvin ja yleisön joukossa saattaa olla joku, jota tuntee asian paremmin.
”Tällaisessakin tilanteessa ajattelen, että voin tuoda hänelle jotakin uutta.”