Energian haaskaamiselle pitää tehdä jotain, sanovat Vesa Keskilä ja Erkki Lindroos.
Kannattaako lämmön talteenotto poistoilmasta taloissa, joissa on vain koneellinen ilmanpoisto? Tällaista rakennuskantaa edustavat muun muassa 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot. Vastaus riippuu tällä hetkellä siitä, onko tärkeämpää saavutettava taloudellinen hyöty vai ekologinen näkökohta, ettei energiaa haluta päästää hukkaan.
”Takaisinmaksuajan pitää olla riittävän lyhyt, koska tekniikalla on oma käyttöikänsä ja se kuluu aikanaan loppuun”, huomauttaa Maininki Kiinteistöpalveluiden toimitusjohtaja Vesa Keskilä.
Vesa Keskilä ja Erkki Lindroos ovat tutkineet aihetta Kiinkolle tekemässään Kiinteistö- ja projektipäällikön koulutusohjelman lopputyössään. He ovat kehittäneet laskentakaavan, jonka avulla voidaan arvioida investoinnin takaisinmaksuaikaa. Laskennassa on kuitenkin tärkeää huomioida todellinen kokonaishyötysuhde.
LTO-PILP:in (lämmön talteenotto poistoilmalämpöpumpulla) avulla säästetään lämmitysenergiaa, mutta kulutetaan enemmän sähköä. Sähkön ja käytettävän lämmitysenergian hinnalla on siis merkitystä.
”Esimerkiksi Kaarinassa kaukolämmön hinta on noussut 67 prosenttia puolessatoista vuodessa, paljon enemmän kuin sähkön hinta”, Keskilä sanoo.
”Kaikki eivät kuitenkaan pidä kaukolämmön kulutuksen laskua ekotekona”, hän jatkaa.
LTO-PILP-tekniikka on aivan uutta, ja se on Keskilän arvion mukaan käytössä vasta noin kymmenessä talossa koko Suomessa.
”Tekniikka tulee kehittymään suurin harppauksin ja massatuotannon myötä hinnat voivat pudota. Järjestelmistä tulee ainakin tehokkaampia ja hyötysuhde nousee”, Keskilä sanoo.
Samankaltaista lämpöpumpputeknologiaa hyödyntää myös vuonna 2008 rakennettu Vaasan asuntomessualue, joka lämpiää merivedellä. Myös jätevesi voi olla lämmön lähde. Tekniikan kehittyessä erilaiset hybridivaihtoehdot astuvat kuvaan mukaan. Aurinkoenergia lisälämmön tai sähkön tuottajana saattaa olla taloudellisesti järkevää jo lähivuosina.
Suomessa on keskusteltu joissakin Keski-Euroopan maissa käytössä olevasta syöttötariffista, jolloin itse tuotettu ylijäämäsähkö voidaan syöttää valtakunnan verkkoon varastoon myöhemmin käytettäväksi.
Toistaiseksi harva isännöitsijä on valveutunut poistoilman lämmön talteenoton suhteen. Jatkossa energiansäästö tulee olemaan jokaisen isännöitsijän asialistalla, sillä Suomi on sitoutunut päästöjen leikkauksiin ja uusiutuvan energian lisäämiseen, ja kiinteistöt ovat merkittäviä energiankäyttäjiä. Uudisrakentamisessa rakennuksille asetetaan tiukempia ehtoja ja suuntana ovat nollaenergiatalot.
Taloyhtiön kannattaa miettiä poistoilmalämpöpumppuinvestointia saneerauksen yhteydessä, Keskilä ja Lindroos vinkkaavat. Myös lämmönvaihtimien uusimisen yhteydessä paketti kannattaa suunnitella niin, että LTO-PILP on mahdollista asentaa jälkeenpäin.