Kiinteistövälittäjillä on nyt tutkitusti näyttöä!

Kiinteistö- ja vuokravälitys vaatii vahvaa ja laaja-alaista osaamista. Vuoden 2005 huhtikuun alusta voimassa ollut Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto, Kiinko-slangissa tuttavallisesti KVAT, on sekä alalla jo oleville että alalle tuleville erinomainen tapa hankkia konkreettinen näyttö osaamisestaan. KVAT:n selkärankana on hyvä välitystapa. Tutkinnon tavoitteena on lisätä alan arvostusta ja luoda alalle toimijoita, joilla on työelämässä annetuilla näytöillä osoitettu monipuolinen osaaminen.

- KVAT vaatii monipuolisempaa osaamista kuin vahvasti juridiikkaan pohjautuva LKV-pätevyys. KVAT-tutkintoa varten on osoitettava hallitsevansa koko välitysprosessin arvioinnista ja välityssopimuksen tekovaiheesta aina kauppa- tai vuokrasopimuksen tekoon asti. KVAT:ssa pitää tuntea asunto-osakekaupan, kiinteistökaupan, asuntojen vuokrauksen ja toimitilojen kauppa- ja vuokravälityksen perustehtävät sekä osata etsiä ja löytää lisätietoja tarvittaessa. Itse tutkinto perustuu todellisessa työssä dokumentoituihin näyttöihin, jotka arvioidaan työntekijöiden, välitysalan yritysten ja koulutusta järjestävien yhteisöjen edustajien yhteisvoimin, Esa Heikkinen kertoo.

Aikuiskoulutuksessa hyödynnetään olemassa olevat tiedot ja taidot osana uuden oppimista. Niinpä jokaisen tutkinnon suorittajan opiskelutarpeet määritellään yksilöllisesti. Ero vanhaan, jossa jokaisen piti käydä omista valmiuksistaan riippumatta sama valmistava koulutus, on huomattava. Toinen tärkeä ero on opiskelijan oma vastuu näyttöjensä keräämisestä ja tutkinnon teko omalla työpaikalla. KVAT:n suorittamista varten on siksi nimettävä työpaikkaohjaaja sekä tehtävä työn arviointia työpaikalla ja työtiimin kanssa.

- Parhaimmillaan näyttötutkinto onkin koko tiimin ja yrityksen toiminnan kehittämistä. Kun tutkinto on osa virallista koulutusjärjestelmää ja valtio tukee tutkintokoulutusta, tämä on yritykselle edullinen ja suorittajalle motivoiva tapa täydentää ja osoittaa ammattitaitoaan, Esa Heikkinen sanoo.

- Henkilökohtaisuus näkyy tutkinnossa mm. valmistavan opiskelun määrässä ja suoritusaikataulussa. Lisäkoulutuksen tarvetta arvioidaan suorittajan oman osaamisarvion pohjalta. Osa suorittajista voidaan ohjata suoraan tutkintoon, mutta aika moni haluaa silti käydä eri moduuleihin liittyvät koulutusjaksotkin läpi. Siihen syynä on varmaan käyttämiemme kouluttajien kova taso, Esa Heikkinen arvioi.

Näytöt yksissä kansissa

Kun välittäjä haluaa osoittaa osaamistaan suorittamalla KVAT:n, on arvioinnissa avainroolissa suorittajan itse konkreettisista työtehtävistään keräämä näyttökansio. Arvioinnin teossa tukena ovat työnantajan ja tiimin kommentit.- Vaikka tutkinnon tekijä joutuu keräämään näyttönsä itse, ovat tukena toki Kiinkosta saatavat perustiedot kansion vähimmäissisällöstä. Näyttökansioon tulee mm. kirjallisia kuvauksia käytännön työtehtävistä, oikeita sopimusasiakirjoja, esitteitä ja mainoksia. Kun kansio on valmis, tutkinnon suorittaja esittelee näytöt kolmikantaiselle arvioijaryhmälle. Arviointitilaisuudessa keskustellaan ja käydään läpi näyttöaineisto ja arvioidaan täyttyykö tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen. Arvioijat, joita on kolme, edustavat työnantajaa, työntekijää ja koulutuksen järjestäjää, päättävät joko hyväksyä tai hylätä näytön. Mitään arvosanaa ei anneta, Heikkinen esittelee. Lopulta tutkintotoimikunta vahvistaa suorituksen.

- Vaikka tutkinnon tekijä joutuu keräämään näyttönsä itse, ovat tukena toki Kiinkosta saatavat perustiedot kansion vähimmäissisällöstä. Näyttökansioon tulee mm. kirjallisia kuvauksia käytännön työtehtävistä, oikeita sopimusasiakirjoja, esitteitä ja mainoksia. Kun kansio on valmis, tutkinnon suorittaja esittelee näytöt kolmikantaiselle arvioijaryhmälle. Arviointitilaisuudessa keskustellaan ja käydään läpi näyttöaineisto ja arvioidaan täyttyykö tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen. Arvioijat, joita on kolme, edustavat työnantajaa, työntekijää ja koulutuksen järjestäjää, päättävät joko hyväksyä tai hylätä näytön. Mitään arvosanaa ei anneta, Heikkinen esittelee. Lopulta tutkintotoimikunta vahvistaa suorituksen.
- Kun olen ollut tekemässä arviointia, on ollut miellyttävä havaita se ilo ja
tyytyväisyys, joka on huokunut suorittajasta hänen kuultuaan tulleensa
hyväksytyksi.

Työnantajan kannalta näyttötutkinto on selkeästi toimintaa kehittävä ja välittäjää henkilönä työyhteisöönsä sitouttavaa. Valtio tukee tutkintoa maksamalla siitä osuuden, se on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. KVAT näyttää toimivan yhtä hyvin niin pienen välitystoimiston kuin ison ketjunkin palveluksessa olevaa työntekijää ja tiimiä, Esa Heikkinen summaa kokemuksia.

Lintuja bongaava sähkökitaristi

Esa Heikkinen sopii työ- ja koulutustaustansa puolesta hyvin välitystoiminnan tutkinto- ja ajankohtaiskoulutuksesta vastaavaksi koulutuspäälliköksi sekä välittäjien ammattitutkinnon näyttömestariksi. Hän on nimittäin työskennellyt kiinteistövälittäjänä ennen kuin lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon aikuiskoulutusta.

Kasvatustieteen maisteriksi valmistuttuaan Heikkinen meni opetushallitukseen suunnittelijaksi aikuiskoulutuksen ja työelämän tutkintopalvelujen alueelle. Hän on ollut oph:ssa muun muassa aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen –projektissa (AiHe) kehittämässä ammattitutkintoja, joihin hänen vastuullaan nyt oleva KVAT kuuluu

Kiinkossa Heikkisen vastuulle kuuluu nyt KVAT-tutkintoon liittyvän työn lisäksi kiinteistöedustajien KED-tutkinto, LKV- ja LVV-pätevyyksiin valmentava koulutus, Ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkinto (YKV), arvioitsijoiden AKA-auktorisointiin tähtäävä koulutus ja erilainen välitys- ja arviointitoimintaan liittyvä ajankohtaiskoulutus. Ajankohtaiskoulutuksesta hyvä esimerkki on vuosittainen lokakuun alkupuolella järjestettävä Kiinteistönvälityspäivät, jonka tarkoitus on pitää kokeneiden kiinteistövälittäjien tiedot ajan tasalla.

Työajan ulkopuolella Esa Heikkisen elämäntahtia määräävät monella tapaa tietysti puoliso, kaksi lasta ja koira. Kun yksikään heistä ei tuo vapaa-aikaan muuta ohjelmaa, tarttuu Heikkinen mielellään sähkökitaraan. Kitara soi usein yhdessä tutun soittajaporukan instrumenttien kanssa. Musiikkilajina on blues, funk, gospel ja rock’n’roll.

Toinen oma harrastus Esa Heikkisellä on lintujen bongailu. Hän ei ole kuitenkaan hurahtanut täysin tipujen perässä juoksemiseen. Pisin matka uuden lajin takia on mennyt Helsingistä Nummi-Pusulaan, jossa Heikkinen jahtasi ja myös bongasi arokotkan. Kaikkiaan erilaisia lintusia on nyt kasassa reilut 200, joka jättää Suomessakin vielä runsaasti tilaa uusille valloituksille.

Teksti ja kuva Arto Rautio