Vuosiseminaari 2008 järjestettiin 6.-7.11. Aulangolle kerääntyi jälleen lähes 600 suomalaista ja kansainvälistä asiakasta kuuntelemaan toimialan tulevaisuudennäkymiä ja verkottumaan keskenään.
Seminaarin puhuttavimpana teemana olivat luonnollisesti tulevat talousnäkymät. Keskustelua herätti taantuman mahdollinen syvyys, sen vaikutus Suomeen, taantuman mahdollinen pituus ja keinot selvitä siitä. Yhtä mieltä asiantuntijat olivat siitä, että taantuma tulee, mutta sen pituutta ja vaikutuksia on vielä vaikea ennakoida.
Suomessa asiat ovat olleet pitkään hyvin. Edellisen laman jälkeen Suomessa on vallinnut 14 vuoden pituinen nopean kasvun aikana, jonka aikana edellisen laman tuhoja on saatu korjattua. Suomessa työllisyys on kasvanut, asuntolainakuplaan on osattu jonkin verran varautua ja työn tuottavuuden kasvu on ollut nopeampaa kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Näiden myötä meillä on hyviä edellytyksiä selvitä ja toipua lamasta; elintaso on keskimäärin korkea, julkisen talouden tilanne on erittäin hyvä ja Suomen kilpailukyky on edelleen kunnossa. Tärkeitä ovat tulevaisuudessa mm. tuottavuuden kasvun varmistaminen, talouden tasapainon säilyttäminen, uuden osaamisen kehittäminen sekä työvoiman adaptaatiokyky. Markkinatalouden heilahtelujen myötä avaimet joko selviämiseen tai taantuman syventymiseen tuntuvat olevan poliitikoilla, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Luennoitsijoiden ennustukset taantuman taittumisesta vaihtelivat, mutta yleisesti ottaen tilanteen arvellaan kohentuvan vuoden 2009 loppupuolella tai 2010 alussa.
Myös ilmastonmuutos ja sen vaikutukset toimialan liiketoimintoihin olivat keskustelun aiheina. Ohittavatko lyhyen jänteen selviytymisstrategiat kestävän kehityksen vaatimukset? Voivatko "vihreän rakentamisen ratkaisut" luoda uutta kilpailukykyä suomalaiselle kiinteistö- ja rakennusliiketoiminnalle? Kenen hallussa "vihreät markkinat" ovat - suunnittelijoiden, rakennusliikkeiden, käyttäjien, sijoittajien vai kuluttajien?
Kunta- ja palvelurakenteiden muutos tuo myös mukanaan uusia haasteita. Alueellinen keskittyminen jatkuu. 18 seutukuntaa muodostavat alueellisen ydinverkon, jonka varaan kansantalouden kehitys ja alueiden kilpailukyky rakentuu. (vrt. Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2008/TEM.) Alueellisen kiinteistöomaisuuden hallinta tulee tärkeäksi osaksi palvelurakenteen uudistumista. Keskeistä on, minne palvelut keskitetään ja miten palvelujen logistiikkaa/jakelua parannetaan. Pienten kuntien asema tulee entistä vaikeammaksi ja yhdistymishaasteet suuremmiksi. Suurilla kunnilla sen sijaan on resursseja ohjata muutosta. Tärkeää on havaita kuntien erilaiset tilanteet ja kehitysnäkymät.
Rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutuksia kiinteistösijoitus- ja kiinteistökehitysliiketoimintaan arvioitiin monessa puheenvuorossa. Hintojen laskua Suomen toimitilamarkkinoilla odotetaan, koska uutta tilaa on tulossa markkinoille runsaasti. Markkinoiden differentioituminen korostaa osamarkkinoiden hallintaa laskevan liiketoiminta-aktiviteetin aikana. Investorit, joilla on omaa likvidiä pääomaa, ovat odottavalla kannalla.
Ulkomaisen pääoman virta Suomeen on kuluvana vuonna vähentynyt ja ulkomaisen sijoittajakysynnän odotetaan edelleen laskevan. Tämä näkyi seminaarissa mm. siten, että kansainväliset osallistujat olivat tänä vuonna passiivisempia ja heidän määränsä osallistujamäärästä oli pienempi kuin aiemmin. Alan kansainvälistyminen näkyi tänä vuonna siinä, että mukana oli enemmän kansainvälisiä puhujia kuin aiemmin.