Kiinteistöalan kolme haastetta: energiatalous, tuottavuus ja osaaminen

Tuottavuuden parantaminen on pitkän nousukauden jälkeen kiinteistöalalla hakusessa. Siihen tarvitaan uutta osaamista. Kiinteistöliiketoiminnat joutuvat hakemaan uusia ratkaisuja, nimitetään sitä tulevaisuutta sitten ”kompaktiksi” tai energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi. Siinä ihmisten on mukavaa käydä töissä ja muutenkin helpompi elää, sanoo Kiinkon varatoimitusjohtaja Jouko Lahti.

Lahti toteaa kiinteistöalalla olevan isoja haasteita joihin pitäisi löytää uusia innokkaita osaajia, mutta pulaa alkaa olla nykyistenkin järjestelmien osaajista.

– Koulutus on keino koko alan tuottavuuden nostamiseen. On puutetta taitavista isännöitsijöitä, työnjohtajista ja eri alojen suunnittelijoita. Osaavalla toiminnalla pysyvät korkeatasoisina sekä ylläpito että rakentaminen. 

Jouko Lahti

Kiinkon varatoimitusjohtaja Jouko Lahti miettii Kiinteistöalan tuottavuuden nostamista koulutuksen avulla

– Esimerkiksi sisäympäristön todellista vaikutusta tuottavuuteen ei ole pystytty mittaamaan. Tilaresurssien hallintaan on työkaluja, mutta työympäristössä on paljon muitakin ulottuvuuksia kuin fyysinen tilaratkaisu; valaistus, ääniympäristö, värit, hajut, ihmiset, teknologia jne. On haastavaa suunnitella ja toteuttaa kaikkien ominaisuuksien kombinaatioita tavoitteellisesti.

– Alaa eteenpäin vieviä projekteja ovat olleet muun muassa Post Graduate Program in Asset Property and Facilities Management – lyhyesti PGP - ja Vuosiseminaari. Niitä on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Molemmissa projekteissa olen saanut työskennellä vuosittain alan asiantuntijoiden kanssa, joiden näkemyksiin ohjelmien kehitys on perustunut. PGP numero 15 alkoi syyskuussa. Yhä tuntuu mukavalta olla mukana asiakkaiden oppimisprosesseissa, Lahti kertoo.

Alan tulevaisuus ja koulutus

Alan tulevaisuus ja työllisyys riippuvat myös ulkomaisista sijoittajista. Olemmeko me riittävän kiinnostavia jotta Suomeen suuntautuisi uusia investointeja ja tulisi uusia työpaikkoja, Jouko Lahti pohdiskelee. Ensin tulivat Suomeen isot kansainväliset palveluyritykset, sitten advisorit ja viimeisinä viisi vuotta sitten kansainväliset sijoittajat. Kuka tulee seuraavaksi?

– Kansainvälistyminen alkoi aktivoitua Kiinkossa edellä kerrottujen projektien myötä. Yhteistyötä on rakennettu niin MIT:in kuin eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Tietysti kansainvälistyminen edellytti myös suomalaisten yritysten mukaantuloa ja myöhemmin yhteistyötä myös kansainvälisten toimijoiden tytäryhtiöiden kanssa.

– Usein Suomea ei ole edes olemassa niille jotka tekevät sijoituspäätöksiä tai sijoittumispäätöksiä. Mitä jos tarjoaisimme uusia tilaratkaisuja isoille huippuyrityksille? Kun Manuel Castells piti ensimmäisiä seminaarejaan Suomessa, hän totesi että kansainvälinen sijoittaja katsoo, minne lahjakkuus on keskittynyt ja menee sinne. Isotkin uuden teknologian yritykset ovat yleensä kiinni jossain huippuyliopistossa. Ensin täytyy olla heille olemassa.

– Kuinka paljon Suomen bkt lopulta saadaan nousemaan rakennetun ympäristön ratkaisuilla; voiko kiinteistö- ja rakennustoimiala tuottaa uuden kasvun lähteitä? Toimialan asiakkaina ovat muut toimialat ja kiinteistöalan kilpailukyky ja tuottavuus ovat sidoksissa asiakastoimialojen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Kiinteistötoimialan pitäisikin ymmärtää enemmän asiakkaan sielunelämää, Jouko Lahti muistuttaa.

– Oikeastaan kannattaa miettiä, onko aivan huippuanalyyttinen lähestymistapa mielekäs kun tutkitaan kiinteistön tai toimitilan viihtyisyyttä ja haluttavuutta. Vetovoimatekijöitä voi aina luetella ja taloudellisia kriteerejä määritellä, mutta hyvä ympäristö luo sinänsä tunnelmaa joka liittyy asiakkaan brändiin. Jos brändi vahvistuu, asiakas pysyy uskollisena.

Joustoa ja energiaa

Yksi laskukauden tuoma trendi on Jouko Lahden mielestä ehkä jo nähtävissä. Yritykset hakeutuvat tiloihin, joissa neliöitä työntekijää kohti on vähemmän kuin aikaisemmin.

– Haetaan uusia ratkaisuja, ei niinkään itse rakennusten muuntojoustavuutta vaan työympäristön. Monitilaratkaisut tulevat varmasti lisääntymään. Keskittymistä vaativat työt edellyttävät rauhallisuutta. Luovuutta lisätään monipuolisuudella? Jos tiimityötä halutaan, löytyvät sillekin tilat.

– Vanhoista tehtaista saa tietysti joskus uutta tilaa. Ne tarjoavat enemmän neliöitä ja kuutioita samaan hintaan kuin uudet kiinteistöt, mutta onhan ne haasteellisia kun rakenteita ei saa tai ei voi muuttaa. Joko väljempi ja karumpi ympäristö hyväksytään tai puretaan ja tehdään uudisrakennus samalle alueelle.

Yksi tulevaisuuden peruskysymyksistä onkin Lahden mukaan, kuinka nykyisen asunto- ja toimitilakannan energiatehokkuus saadaan paremmaksi. Sen paremmin asuntojen kuin toimitilojen vuokralaiset eivät vielä paljon katso energiatodistusta tai kiinnitä huomiota energian kulutukseen.

– ”Piiskaa ja porkkanaa” on varmasti tulevaisuudessa tarjolla, sillä energian hinta nousee, verotus kiristyy ja rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset tiukentuvat, Jouko Lahti arvioi.

Jouko Lahdelle tulee ensi toukokuussa 15 vuotta täyteen Kiinkon palveluksessa.

– On ollut todella hienoa olla mukana toimialan muutoksessa ja myötävaikuttaa koulutuksella alan ammattilaisten ja yritysten menestymiseen. Osaamista mitataan juuri nyt, kun olemme laskusuhdanteessa. Aika Kiinkossa on ollut antoisaa monin tavoin. Juhlia on riittänyt, uuden etsintää on odotettu, yhteistyöhön on panostettu sekä osaamisen kehittämiseen omistauduttu. ”Toimialan puolesta toimialan kanssa” voi olla mottoni, sanoo Jouko Lahti.