Käännetty arvonlisävero mullistaa myyjän ja ostajan asemaa

Ensi vuonna huhtikuun alusta tulee voimaan laki käännetyn arvonlisäveron soveltamisesta rakentamispalveluihin. Kyseessä on mittava uudistus, josta toimijat kaipaavat koulutusta, sanoo Johanna Holkeri-Kauppila, joka toimii arvonlisäveroasiantuntijana Deloitte & Touchella.

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on kuitenkin tavaran tai palvelun ostaja, joka suorittaa veron myyjän puolesta.

− Rakentamispalveluihin liittyvä käännetty arvonlisävero on poikkeus normaaliin kotimaan arvonlisäveromenettelyyn. Tilanne, jossa kotimaiseen myyntiin kahden suomalaisen elinkeinonharjoittajan välillä soveltuu käännetty verovelvollisuus, on suuri muutos arvonlisäveroa koskeviin menettelyihin, Johanna Holkeri-Kauppila sanoo. 

Johanna Holkeri-Kauppila

 

 

 

 

   

Arvonlisäverolain muutos tuo mukanaan runsaasti tulkinta- ja  rajanvetotilanteita. Elinkeinonharjoittajalle uudistus on haastava ja  vaatii perehtymistä asiaan, toteaa arvonlisäveroasiantuntija Johanna  Holkeri-Kauppila Deloitte &Touche Oy:stä.

Lainmuutos koskee ainoastaan kiinteistöön kohdistuvien rakentamispalvelujen myyntiä, jos niitä myydään elinkeinonharjoittajille, jotka muutoin kuin satunnaisesti myyvät itse rakentamispalveluita tai kyseessä on ostaja, joka rakentaa tai rakennuttaa kiinteistöjä edelleen myyntiä varten. Säännöksiä sovelletaan myös, jos elinkeinonharjoittaja on niin sanottu välimies, joka myy ostamansa rakentamispalvelun edelleen elinkeinoharjoittajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. Palvelun myyjälle ei aseteta erityisiä vaatimuksia esimerkiksi siitä, millä toimialalla hän toimii.

− Myyjän on tiedettävä nyt myös ostajan asema, ei ainoastaan myymiensä palveluiden laatu. Erilaiset toimijat joutuvat määrittelemään myyntiensä arvonlisäverokäsittelyn sen perusteella, mitä he myyvät ja kenelle, Holkeri-Kauppila huomauttaa.

Jos palveluita myydään ainoastaan sellaisille toimijoille, jotka eivät myy palveluita eteenpäin edes satunnaisesti, uutta menettelyä koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi. Elinkeinonharjoittajan, joka on myymässä palveluita, on siis pohdittava, onko kyseessä kiinteistöön kohdistuva rakentamispalvelu ja myykö ostaja itse rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti.

Toimiala ei ratkaise

Toimiala ei määritä sitä, ketä käännetty arvonlisävero koskee, vaan asian ratkaisee myyty palvelu ja ostajan asema.

− Tämä asia ei ole kaikilta osin elinkeinonharjoittajille kirkastunut. Usein kuulee kommentteja, että kun en toimi rakennustoimialalla, tämä ei kosketa minua, Holkeri-Kauppila sanoo.

− Ainoastaan sellaisia kiinteistöön liittyviä rakentamispalveluja ostavia ja myyviä toimijoita lainmuutos ei koske, jotka eivät missään olosuhteissa myy palveluita edelleen, Holkeri-Kauppila painottaa.

Kiinteistöalan toimijoilla samat lähtökohdat

Kiinteistöalan toimijat joutuvat kukin tahollaan pohtimaan, miten uusi laki heitä koskee. Vanhaan menettelyyn verrattuna muutos on suuri ja siihen liittyy paljon rajanvetokysymyksiä ja selvitettäviä asioita. Pienillä toimijoilla asioiden selvittämiseen kuluu aikaa, rahaa ja voimavaroja.
Kiinteistönhoitopalveluja myyvien yritysten on punnittava, onko heidän myymänsä palvelu sellaista rakentamispalvelua, johon menettely sopii. Jatkuvilla sopimuksilla tapahtuva pelkän kiinteistönhoitopalvelun myynti on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. Jos yritys lisäksi myy muita korjauspalveluita erillisellä laskutuksella, niiden osalta on mietittävä, täyttääkö palvelu rakentamispalvelun määritelmän ja täyttääkö ostaja laissa käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle asetetut edellytykset.

Isännöintitoimistot joutuvat samoin pohtimaan, onko heillä rakentamispalveluksi katsottavaa palvelun myyntiä. Kiinteistöön liittyvät arkkitehti-, suunnittelu- ja muut tämänkaltaiset palvelut on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.

− Puhtaasti isännöintipalvelu ei yleensä sisällä sen kaltaisia palveluita, joihin uuden lain mukaan sovelletaan käännettyä arvonlisäveroa. Eri asia on jos toimija ostaisi rakentamispalveluita ja myisi niitä edelleen, Holkeri-Kauppila sanoo. 

Kiinteistönomistajien täytyy miettiä, myyvätkö he rakentamispalveluita eteenpäin. Tällöin käännetty verovelvollisuus voi soveltua myös heidän tekemiinsä rakentamispalvelujen ostoihin.

− Voi syntyä esimerkiksi tilanne, että kiinteistönomistaja ostaa rakentamispalveluita keskitetysti ja myy niitä eteenpäin kiinteistössä toimiville yrityksille, jolloin omistajan kiinteistöön kohdistuviin rakentamispalvelujen ostoihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Asunto-osakeyhtiöt sen sijaan harvemmin myyvät rakentamispalveluita eteenpäin.

Kahta menettelyä sovelletaan rinnakkain

Uudistuksesta seuraa se käytännön hankaluus, että monet verovelvolliset joutuvat sekä ostojen- että myyntien osalta soveltamaan rinnakkain kahta erilaista menettelyä.

− Kun kyseessä on elinkeinonharjoittaja, joka itse muutoin kuin satunnaisesti myy palveluita edelleen, hyvin usein osa ostoista on rakentamispalveluostoja, joihin pitää soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Osa ostoista taas, esimerkiksi IT-palvelut tai muut palvelut, on sellaisia ostoja, joihin sisältyy niin sanottua avointa arvonlisäveroa.

Samalla lailla monella toimijalla on kahdenlaisia myyntejä. On myyntejä, jotka pitää laskuttaa avoimella arvonlisäverolla, kun ostaja on toimija, joka ei itse myy rakentamispalveluita. Rakennuspalveluiden myyntiin, joka kohdistuu kiinteistöön ja myydään ostajalle, joka myy rakentamispalveluja edelleen muutoin kuin satunnaisesti, sovelletaan käännettyä arvonlisäveroa.

− Laskun käsittelijän pitää hahmottaa, mistä on kysymys. Veroviranomainen selvittää menettelyjä vasta jälkikäteen.

Kuvateksti: Arvonlisäverolain muutos tuo mukanaan runsaasti tulkinta- ja rajanvetotilanteita. Elinkeinonharjoittajalle uudistus on haastava ja vaatii perehtymistä asiaan, toteaa arvonlisäveroasiantuntija Johanna Holkeri-Kauppila Deloitte &Touche Oy:stä.