Taitojen jatkuva täydentäminen on arvossaan Senaatti-kiinteistöissä, sanoo toimitusjohtaja Aulis Kohvakka. Henkilöstöresursseista ja kehittämisestä vastaavan johtajan Tina Karikkeen mukaan jatko- ja täydennyskoulutus ei tunge kaikkia valmiiksi määrättyyn putkeen.
Osaamista monitoroidaan asia kerrallaan. Ihmiset määrittelevät itsekin koulutustarpeitaan. Koulutusseuranta on Senaatti-kiinteistöissä jatkuvaa ja käytännönläheisestä.
Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 270. Henkilöstöllä on koulutusta kaikkiaan 5,8 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Koulutuskustannukset ovat noin 2400 euroa vuodessa henkilöä kohti, joten koulutusbudjetti on iso ja koulutuspalveluiden kysyntä suuri.
Senaatti-kiinteistöt käyttää muun muassa kahta laajaa johdon koulutuskokonaisuutta; ylimmälle johdolle VIA Senior Leadership in action -ohjelma ja Post Graduate Program eli PGP, jonka on käynyt lähes koko operatiivinen johto ja moni asiantuntija.
Kiinteistöliiketoiminnan johtamiskoulutuksen jälkeen voi saada oikeuden käyttää sertifioitua kiinteistöjohtajaa tarkoittavaa kirjainlyhennettä KJs. Sertifikaatin vaatimuksena on PGP-koulutus. Lisäksi KJs-tittelin saanti edellyttää yleistä johtamisen koulutusta. Näitä koulutuksia on voimaperäisesti kehittänyt esimerkiksi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko.
Rakentamisprosessin puolella vastaavat pätevyyttä ilmaisevat lyhenteet ovat rakennuttajan RAP ja vanhemman rakennuttajan RAPS sekä pääsuunnittelijan PS.
– Senaatti-kiinteistöjen hankemiehet ovat pääsääntöisesti käyneet RAPSin. Hyvää oppia antaa myös johtamisen erikoisammattitutkinto JET, kertoo Aulis Kohvakka.
Esimiehille on tarjolla Esko-koulutus, jota on kaksi koulutuspäivää vuodessa.
– Asiakaspäälliköille, hankemiehille ja kiinteistöpäälliköille on kaikille omat kohderyhmäpäivänsä ja kohdennetut valmennukset. Kiinteistöpäälliköiden työparit kiinteistösihteerit voivat kouluttautua paitsi oman ammattinsa taidoissa, myös uusiin tehtäviin, kuten muutkin senaattilaiset, Tina Karike sanoo.
Karike kertoo, että Senaatti-kiinteistöjen väki kouluttautuu myös oma-aloitteisesti.
– Ainakin yksi suorittaa parhaillaan MBA-tutkintoa. Tohtoriksi meillä ollessa on väitelty ja kahdella on väitöskirja työn alla. Työntekijöistämme lähes puolella on korkeakoulututkinto ja yli 80 prosentilla, kun amk-tutkinnot lasketaan mukaan.
Talotekniikan asiantuntijoille on tarjolla talotekniikkapäivät. Kohvakan mukaan niillä käsitellään nykyisin usein energia- ja sisäilma-aiheita. Lisäksi on erillisiä koulutuspäiviä.
Taloteknisellä osaamisella on tärkeä rooli kun peruskorjataan olemassa olevia rakennuksia. Senaatti-kiinteistöillä on paljon vanhoja, arvokkaita ja jopa suojeltuja taloja kiinteistökannassaan. Se tuo omat vivahteensa peruskorjausten ratkaisuihin.
– Suojelu on huomioitava taloja uudistettaessa koska kannassamme on paljon arvorakennuksia. Jo Museoviraston vaatimusten takia on oltava tarkkana. Muuten niitä pyritään hoitamaan kuten muitakin taloja. Arvokiinteistöjen ylläpito on helpointa silloin, kun talossa on tiloja käyttävä vuokralainen.
– Sisäilma ja energia-asiat nousevat koko ajan tärkeämmiksi ja niiden osaamisen tarve kasvaa. Senaatti-kiinteistöillä on parhaillaan menossa viisivuotinen ”Hyvä sisäilma” -projekti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, Aulis Kohvakka kertoo.
– Sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä on meillä kolmesataa. Äkkiä katsoen se on iso luku, mutta silti alle kolme prosenttia Senaatti-kiinteistöille kuuluvista rakennuksista, Kohvakka muistuttaa. Sen yleisempi ei sisäilmaongelma ole, talojen kunnioitettavasta keski-iästä huolimatta. – Sadan miljoonan euron korjausvaje on silti meilläkin, kun kiinteistökanta on niin suuri; 12000 - 13000 rakennusta.
Tina Karike kertoo, että kiinteistöpäälliköt ja hankevastaavat saivat Tate-valmennuksen eli heitä koulutettiin talotekniikan eri osa-alueissa. Sen lisäksi, että talotekniikka on heillä hallussa, he saavat myös valmiudet toimia lähellä asiakasta kohteessa.
– Osaamistarpeet koskevat sekä kunkin tehtäväryhmän kovaa substanssiosaamista että asiakasosaamista.
Liiketoimintatavoitteet on muunnettu osaamisen kielelle ja kuvattu osaamispuuksi. Osaamiskartoitukset tehdään vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluissa ja tallennetaan tietojärjestelmään. Osaamisille asetetaan tavoitteet ja niiden toteuttamiselle kehittymissuunnitelma, jota seurataan yksilötasolta lähtien. Keskeisille tehtäville on laadittu tyyppitehtäväkuvaukset ja niille tavoiteosaamisprofiilit.
– Esimerkiksi; kun kiinteistöassistentti miettii miten voisi kehittyä kiinteistöpäälliköksi, mitä täytyisi osata ja mitä taitoja tarvitaan, hän voi hyödyntää näitä kuvauksia, Tina Karike havainnollistaa.
Rutiinitehtävät Senaatti-kiinteistöt on enimmäkseen ulkoistanut. Rakennuttajakonsultit hoitavat rakentamisen.
– Asiakaspalvelumme periaate on, että emme toimita vain kylmää tilaa vaan myös tarvittavia tilapalveluita. On osattava määritellä kunkin asiakkaan tarpeet ja hinnoitella niiden toteutus. Olemme koulutuksessamme käyneet läpi realistisia myyntitilanteita, Aulis Kohvakka kertoo.
– Kannattaa tuntea asiakkaiden tarpeet ja tilavaatimusten painopisteet mahdollisimman hyvin. Paljon puhuttu kiinteistön muuntojoustavuus on suuri etu, mutta samalla sekin tuo uusia osaamistarpeita. Tilojen monikäyttöisyyttä on kyettävä hyödyntämään optimaalisesti.
Tähän liittyy Senaatti-kiinteistöjen asiakkailleen tarjoama Workplace-palvelu. Se tarkoittaa asiakkaiden työympäristön kehittämistä moniulotteisesti ja eri tieteenaloja yhteen sovittaen. Näin saadaan asiakkaalle toimintaa ja tuottavuutta tukeva tilakonsepti.
– Workplace-palvelut kehittyvät koko ajan. Niillä pyritään hakemaan tarvittaviin muutoksiin kustannustehokkaita ratkaisuja. Workplace-väkemme on arkkitehtejä jotka osaavat auttaa asiakkaan prosessin alkuun, mutta varsinaiset suunnittelupalvelut tilataan kuitenkin ulkoa, Kohvakka sanoo.
Tärkeää on löytää kunkin asiakkaan tarkoituksiin parhaiten sopivat ratkaisut ja selvittää niiden edellyttämät kustannukset mahdollisimman varhain - jo tilasuunnittelun alkuvaiheessa.
Kiinteistöalallekin on koittanut avautuminen ja kansainvälistyminen. Se näkyy Senaatti-kiinteistöjen arjessa. Esimerkiksi kielitaitoa voi ylläpitää yksilöopetuksessa tai ryhmälle räätälöidyssä kieliopetuksessa.
– Väellämme on aika paljon kansainvälisiä yhteyksiä. Niiden hoidossa auttaa hyvä ammattiosaaminen ja halu kehittyä, toteaa Tina Karike.