Helsingin asuntojohtaja sai unelmapestin

Helsingin kaupunki fuusioi omistamansa 21 aravakiinteistöyhtiötä yhteen osakeyhtiöön ensi vuoden alussa. Uuden yhtiön johdossa aloitti maaliskuun alussa Jaana Närö.

Närö pitää uutta tehtäväänsä unelmahommana.

– Tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Olen aina ollut kiinnostunut asumisesta ja asuntosuunnittelusta ja syntyperäisenä helsinkiläisenä myös Helsinki on minulle tärkeä. Nämä asiat yhdistyvät tässä tehtävässä kivalla tavalla.

Jaana Näröllä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus kiinteistö-, rakennuttamis- ja vuokra-asuntoalalta. Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n eli Hekan johtoon hän siirtyi Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistökehityspäällikön pallilta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Sato Oyj:ssä johtamis- ja kehittämistehtävissä.

Asuinkiinteistöala, aravalainsäädäntö ja aravarahoitus ovat Närölle tuttuja myös luottamustehtävien kautta. Hän on toiminut muun muassa Helsingin asuntotuotantotoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä.

Edessä kiireinen vuosi

Hekan omistuksessa on noin 43 000 aravavuokra-asuntoa. Aiemmin niitä hallinnoitiin 21 erillisessä alueellisessa aravakiinteistöyhtiössä. Fuusiota kaupunki perustelee pääomavuokrien tasaamisella sekä hallinnon tehostamisella ja yhdenmukaistamisella.

Helppona Närö ei tehtävää missään nimessä pidä.

– Aiemmin alueyhtiöt hoitivat jokainen asiat omalla tavallaan, joten tekemistä toiminnan yhdenmukaistamisessa riittää. Tarkoitukseni on viedä fuusiota eteenpäin yhdessä alueyhtiöiden ihmisten kanssa.

Suuresta koosta on etua sekä rahoitus- että hankintamielessä.

– Helsingissä rakennetaan paljon uustuotantoa ja samanaikaisesti monet alueet ovat isojen peruskorjaustarpeiden edessä. Esimerkiksi Vallilan Kiinteistöjen alueella on paljon vanhaa asuntokantaa ja samalla Kalasatamaan nousee uusia taloja. Näiden yhteisvaikutuksesta syntyvät isot kustannukset olisivat vanhassa järjestelmässä kohdistuneet yksittäisiin alueyhtiöihin, jolloin pääoma- ja tontinvuokrakustannukset olisivat joissakin yhtiöissä nousseet kohtuuttomiksi. Uudessa yhtiössä kustannukset tasataan laajempaan kantaan, Närö perustelee.

Asukkaiden arki ei mullistu

Uuteen osakeyhtiöön fuusioitavien kiinteistöyhtiöiden tilalle perustetaan 21 alueyhtiötä. Ne vastaavat edelleen toimialueensa isännöinti-, huolto-, peruskorjaus- ja vuokralaistoiminnasta Hekan ohjauksessa.

– Uuteen yhtiöön siirtyy siis vain omistus. Asukkaille päin ei tapahdu muutoksia, vaan heidän asioitaan ovat edelleen hoitamassa samat ihmiset kuin ennenkin, Närö kertoo.

Tällä hetkellä valmisteilla on uuden yhtiön organisaatio ja strategia. Toimitilatkin ovat vielä väliaikaiset.

– Työ on ihan alkutekijöissään, vaikka kaupunki onkin valmistellut asiaa jo monta vuotta. Mietintöjä on laadittu ja pohjatyötä tehty.

Aravajärjestelmässä vuokrat määritellään aina vuodeksi kerrallaan. Helsingin aravavuokra-asuntojen ensi vuoden vuokrat määritellään vielä vanhoissa yhtiöissä ja vasta vuoden 2013 vuokrat uudessa osakeyhtiössä. Närö lupaa, että vuokriin on tulossa vain pieniä muutoksia.

Tonttipula johtuu kaavoista

Kasvukeskusten ja etenkin pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopula on julkisen keskustelun vakioaiheita. Hekan asuntoja koskevat tavoitteet, myös uustuotantotavoitteet, tulevat Helsingin kaupungin Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmasta. Kaupunki omistaa yhtiön sataprosenttisesti.

Ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin ei aivan ole päästy. Viime vuonna Helsinkiin valmistui uusia asuntoja poikkeuksellisen vähän. Viimeksi asuntotuotanto on ollut Helsingissä näin vähäistä 1950-luvun alussa.

Tavoitteista jäämistä perustellaan yleensä tonttipulalla.

– Sanoisin niin, että absoluuttista tonttipulaa meillä ei ole. Ongelmana on, ettei ARA-tuotanto kestä kalliita kaavoja, jollaisia Helsingissä on viime vuosina laadittu. Meillä olisi tarvetta yksinkertaisille kaavoille, Närö sanoo.

Monensuuntaiset tavoitteet ovat haaste

Närön mukaan Helsingillä on asumisen suhteen monensuuntaisia tavoitteita.

– Esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen tavoite voi joskus olla ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa.

Yhdeksi haasteeksi kustannusmielessä Närö näkee laajat esteettömyysvaatimukset. Energiatehokkuuskin asettaa omat vaatimuksensa, mutta toisaalta se pitkällä aikavälillä myös tuo säästöjä ja on siksi kaupungille tärkeä asia. Kaikki Hekan uudet talot onkin kaupungin ohjeiden mukaan rakennettava A-energialuokkaan.

– Vanhoissa taloissa energiatehokkuuteen puututaan korjausten yhteydessä. Tavoitteena on kuitenkin se, ettei taloja ylikorjata vaan kustannukset pysyvät kohtuuden rajoissa.

Related content