Isännöinnin ammattilaiset 2010 -tutkimus kertoo, että isännöitsijöillä jää vain vähän aikaa talouden ja palveluhankintojen johtamiseen. Isännöitsijöiden mielestä työ on kuitenkin mielenkiintoista ja haastavaa ja työssä oppii jatkuvasti uutta. Isännöintialan työ on kiivastahtista ja palkkaus asiantuntijatasoa. Promenade Research Oy toteutti tutkimuksen Kiinteistöalan Koulutussäätiön (Kiinko) toimeksiannosta keväällä 2010.
Isännöitsijöiden työajasta 44 prosenttia eli noin 18 tuntia viikossa kuluu asiakaspalveluun ja kokouksiin sekä kokousten hallinnointiin. Talouden johtamiseen isännöitsijöillä jää aikaa vain 6 tuntia viikossa ja palveluiden koordinointiin vain 5 tuntia viikossa.
– Asiakaspalvelutyö koetaan mukavaksi, mutta se syö runsaasti isännöitsijän voimavaroja eikä isännöitsijällä jää riittävästi aikaa kiinteistön talouden, palveluiden hankinnan ja elinkaarihallinnan johtamiseen, kommentoi kehityspäällikkö Marja-Leena Sallinen Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä.
Keskimääräinen viikoittainen työaika on kasvanut 1–2 tuntia vuodesta 2006. Tutkimuksen mukaan isännöitsijä teki töitä vuonna 2009 keskimäärin 41,4 tuntia viikossa. Selvästi eniten töitä tehdään pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, jossa tyypillinen työviikko oli 44–45 tuntia.
Tutkimuksen mukaan isännöintityön parhaina puolina pidetään monipuolisuutta ja ihmisläheisyyttä. Itsenäisyys, joustavuus ja haasteellisuus koetaan myös työn vahvuuksina. Valtaosa isännöitsijöistä päättää itsenäisesti omasta ajankäytöstään.
Yli puolet isännöintialan ammattilaisista suosittelisi ammattiaan myös tuttavilleen. Vuokra-asuntoja ja toimitiloja isännöivät suosittelevat työtään muita useammin, asunto-osakeyhtiöitä isännöivät suosittelevat muita harvemmin.
Tärkein syy suositella isännöintityötä on työn luonne ja erityisesti monipuolisuus. Myös työpaikan turvallisuus ja haasteellisuus ovat tärkeitä suositteluperusteita. Tärkein peruste ei-suosittelijoille on työn hektisyys.
– Isännöinti on vaativaa asiantuntijatyötä, joten on luonnollista, että se koetaan myös hiukan kuormittavana. Isännöintiyrityksissä on huolehdittava, että työn kuormittavuus ei nouse liian suureksi, muistuttaa kehitys-päällikkö Heikki Kauranen Isännöintiliitosta.
Isännöintialan palkat vastaavat asiantuntijatehtävien tasoa. Isännöintialan ammattilaisten tyytyväisyys ansio-tasoon on hiukan noussut vuodesta 2007. Selvästi tyytyväisiä ansiotasoonsa on 39 prosenttia vastaajista ja yhtä moni suhtautuu asiaan neutraalisti. Tyytymättömiä on viidennes.
Työntekijöiden kuukausipalkka vuonna 2009 oli keskimäärin 3 515 euroa, mediaani 3 200 euroa. Kuukausi-palkan lisäksi maksettiin luontoisetuja keskimäärin 192 euroa kuukaudessa. Lisäksi työntekijät saivat vuodessa keskimäärin 4 208 euroa kokouspalkkioita, 2 897 euroa tulospalkkioita ja 2 866 euroa ylityökorvauksia.
Isännöintialan yrittäjien ansiotulot vuonna 2009 olivat 3 492 euroa kuukaudessa ja verotettavat kokonaisansiot 48 401 euroa vuodessa.
”Isännöinnissä on vaihtelevat päivät ja perin itsenäistä työtä.”
”Joka päivä oppii jotain uutta työstään, itsestään ja asiakkaistaan.”
”Hyvä työilmapiiri, työpäivät eivät ole rutiininomaisia.”
”Mielenkiintoiset asiakkaat. Voi olla auttamassa asiakkaita heidän asuntotilanteessaan.”
”Tavoitteena tietysti on, että pääsisi asiakkaiden kanssa ns. ’tulipalon sammuttamiskulttuurista’ pitkäjänteiseen kiinteistön elinkaarikehittämiseen.”
Isännöintialan ammattilaiset uskovat vahvasti, että 1.7.2010 voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki edistää ammattimaisen isännöinnin käyttöä. Isännöinnin palvelukokonaisuus laajenee, minkä ennustetaan nostavan isännöintipalveluiden hintoja.
Vain 10 prosenttia vastaajista ei aio uusia isännöintisopimuksia uuden lain vaatimusten vuoksi. 19 prosenttia ei osannut vastata sopimusten uudistamista koskevaan kysymykseen.
Työsarkaa tulee isännöintiin lisää erityisesti uuden lain vaatimista korjaustarveselvityksistä ja huoneistokohtaisista muutostyörekistereistä. Lähes kolmannes isännöitsijöistä ilmoittaa, että korjaustarveselvitykset eivät ole asiakastaloyhtiöissä kunnossa. Vajaalla viidenneksellä isännöintiyrityksistä huoneistokohtaisten muutos-työrekisterien valmistelu oli vielä kesken.
Yhdeksän kymmenestä isännöintialan ammattilaisesta uskoo, että ala tarjoaa tulevaisuudessa houkuttelevia työpaikkoja. Vain 3 prosenttia pitää työllisyysnäkymiä epäselvinä tai heikkoina.
Vain kaksi prosenttia isännöintialan ammattilaisista aikoo viiden vuoden sisällä vaihtaa toiselle alalle. Eläkkeelle on jäämässä viiden vuoden kuluessa lähes joka viides isännöitsijä.
Työn katsotaan muuttuvan entistä haastavammaksi. Neljäsosa isännöitsijöistä uskoo ammatillisten haasteiden kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. Palveluiden ennustetaan kehittyvän ja siirtyvään sähköiseen maailmaan.
Voimakkaimmin isännöintialaan tulevat vaikuttamaan energiatehokkuusvaatimukset, korjausrakentamisen edellyttämä osaaminen ja asiakkaiden lisääntyvät vaatimukset. Tulevaisuudessa rakennusten elinkaaren johtaminen on isännöinnissä entistä tärkeämpää.
”Vaatimustaso nousee ja alalla ei pärjää enää ilman koulutusta.”
”Ala ammattimaistuu uuden lain myötä ja samalla tulee kiinnostavammaksi.”
”Yleismies-jantuset, jotka plaraavat koko pakkaansa itse katoavat ja alalle saadaan eri osa-alojen osaajia, joilla on koulutus, kokemus ja näkemys osa-alueensa tekemisestä.”
”Sähköinen asiointi lisääntyy merkittävästi.”
Isännöinnin ammattilaiset 2010 -tutkimus on järjestyksessä toinen isännöintityön kattava selvitys. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2007. Tutkimus antaa isännöintiyrityksille eväitä työvoiman rekrytointiin ja henkilöstöasioiden kehittämiseen. Isännöintiala on kehittymässä voimakkaasti ja henkilöstön rekrytointi on yritysten suurimpia haasteita.
Tutkimukseen vastasi 637 isännöintityötä tekevää ammattilaista. Isännöintialan ammattilaisten työajan, -määrän, sisällön ja ansiotason lisäksi tutkimuksella selvitettiin sitä, miten isännöitsijät ylläpitävät ammattitaitoaan, millaisena he pitävät isännöinnin tulevaisuudennäkymiä ja millaisia haasteita toimialalla on.
Isännöinnin ammattilaiset 2010 -tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty raportissa (linkki)