Tutkimus ja kehitys > Kansainväliset kehityshankkeet > Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING

Tutkimus ja kehitys

Kansainväliset kehityshankkeet

Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING

Hankkeessa lisättiin omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista ja halua parantaa ylläpitotoiminnan laatua. Luotiin asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. Lisättiin asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja lisättiin heidän kiinnostustaan energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä.

Hankkeen taustaa

Kiinteistöalan suomalais-virolaisen kehitys- ja koulutushankkeen tavoitteiden taustalla olivat korostuneesti yhteinen halu vaikuttaa rakennetun ympäristön - ennen muuta asuinrakennuskannan hoitoon, ylläpitoon ja korjausrakentamiseen niin, että molempien maiden energia- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja sitoumuksetkin voitaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti saavuttaa.

Globalisaation vahvistuessa tarvitaan toisaalta entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä, mutta toisaalta eri kulttuurien ja historian tuntemusta. Tämä pätee myös naapurimaiden suhteen eli yhteistyöhön kannattaa panostaa. Itse perusongelma - asuinrakennuskannan kasvava korjaustarve - on Suomessa ja Virossa melko samanlainen. Huomattava osa asuntokannasta rakennettiin nopean kaupungistumisen aikoina 1960–1980-luvuilla, joka vaatii lähivuosina kasvavaa panostusta peruskorjaukseen ja -parannukseen.

Asuinkannan perusparannustarpeet tulevat nimenomaan tiukentuvista energiatehokkuusvaatimuksista ja ilmaston muutoksen hidastamisesta. Tämä edellyttää myös ympäristömyönteisiä toimintatapoja jokapäiväisessä kiinteistönhoidossa ja niiden kouluttamista isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille.  Haasteisiin voidaan vastata ottamalla käyttöön pidemmän aikavälin elinkaari-suunnittelun, ylläpitokustannusten ja kulutusten seurannan sekä sitouttamalla osakkaat tarvittaviin päätöksiin mm. lisäämällä tiedottamista ja koulutusta. Toisaalta pitäytyminen yhteen näkökulmaan, esim. energiansäästöön, ei saa johtaa siihen, että tehdään karhunpalvelus esim. rakennusperinnöllisille arvoille. 

Virolaisten ja suomalaisten kiinteistöalan edustajien kesken on tehty lähialueyhteistyötä jo vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyön tavoitteena on ollut Viron kiinteistön-pidon ja isännöinnin kehittäminen. Yhteistyössä on toteutettu täydennyskoulutusjaksoja, seminaareja ja kehityshankkeita sekä tuotettu kirjallisia aineistoja. Varhaisen yhteistyön rahoittajina olivat Suomen ympäristöministeriö ja Pohjoismaiden ministeri-neuvosto.

Tavoitteet ja tulokset

Hankkeen tavoitteena oli rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen, mihin pyritään kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla.

Kahden maan yhteinen kehittämistyö on mahdollista, kun tunnetaan kummankin maan toimintaympäristöt ja niiden väliset erot. Hankkeessa tarkasteltiin kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin kiinteistöjä osana kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä. Näiden perustietojen avulla yhteistyö on vankalla pohjalla. Toimintaympäristön selvityksistä on apua kaikille, jotka haluavat tutustua kiinteistöalaan Virossa tai Suomessa.

Käytettävien termien määrittely on tärkeää, että varmasti puhutaan samasta asiasta. Hankkeessa laadittiin sanasto kiinteistöalan noin 200–300 keskeisimmästä termistä. Sanastossa käsitteet määritellään suomeksi ja viroksi ja annetaan englannin- ja venäjänkieliset vastineet.

Asuinalueiden hyvän ylläpidon liikkeellepanevana voimana on asukkaiden kiinnostus ja vastuullisuus ympäristöstään ja asuntoyhteisöjen hallitusten aktiivinen toiminta. Hankkeessa lisättiin hallitusten osaamista ylläpito-, peruskorjaus- ja energiakysymyksissä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa.

Laadukkaan ylläpidon toteuttamisesta vastaavat kiinteistöalan ammattilaiset. Hankkeessa kohotettiin kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla.

Hankkeessa tuotettiin tietoa kiinteistöjen ylläpidosta rakennuksen koko elinkaaren ajalta tarkastelemalla nykyisten ylläpitokustannusten vastaavuutta laatutasoon, energian säästöä ja ympäristöarvoja sekä tarkastelemalla pitkän tähtäimen ylläpitosuunnittelua ja rakennusten suojeluun liittyviä näkökohtia.

Partnerit ja rahoittajat

Pääpartneri: Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko)
Partneri Virossa: Tallinna Tehnikaülikool (TTÜ)
Muut partnerit: Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit (EKHHL), Enrocon Oy, KTI Kiinteistötieto Oy (KTI),  Suomen Kiinteistöliitto ry

Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta.

SVING