Kiinteistö- ja rakentamisalalla säilyy valtionosuustuettu koulutus myös jatkossa?

20.10.2016, Aihe: Koulutus / Kirjoittaja Jarno Tuimala

Hallitusohjelmassa puhutaan ammatillisen koulutuksen reformista, mikä on yksi hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus- painopisteen kuudesta kärkihankkeesta. Tämä ohjelma tähtää lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseen vuonna 2018. Koulutuksen näkökulmasta reformi pyrkii siihen, että jatkossa painotetaan osaamisperusteisuutta, yksilöllisiä oppimispolkuja, asiakaslähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. Valtionosuustuet tulevat jatkossa koulutuksen järjestäjille selkeämmin yhdestä luukusta ja yhdellä järjestämisluvalla. Rakenteen taustalla kummittelee pyrkimys valtionosuusleikkauksiin - ensimmäinen 190 miljoonan euron säästöpäätös tulee voimaan jo vuonna 2017 ja se koskettaa tässä vaiheessa ammatillisia perustutkintoja. Kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskettavat leikkauspäätökset tulevat uuden lainsäädännön myötä vuoden 2018 alusta – tietyin siirtymäsäännöksin.

Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää yhteensä n. 300000 ihmistä ja laadukas asuminen koskettaa jokaista suomalaista. Valtionosuustuella koulutetaan kiinteistöalalle omia ammattilaisia omiin alalla hyväksyttyihin tutkintoihin. Alan koulutuksista vastaavat pääasiassa erikoisoppilaitokset (mm. Kiinko, Rateko, AEL, Markkinointi-instituutti, Koneen Teollisuusoppilaitos…), ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Myös alueelliset ammatti- ja aikuisopistot järjestävät koulutusta erityisesti omalla alueellaan. Valtionosuustuettuihin koulutuksiin osallistuu vuosittain tuhansia kiinteistöalan nykyisiä ja tulevia ammattilaisia. Valtionosuustuettuja kiinteistöalalle suunnattuja tutkintoja ovat mm. isännöinnin-, kiinteistöhuollon, kiinteistönvälityksen-, rakennuttamisen-, kiinteistöliiketoiminnan ja kiinteistöjohtamisen-, teknisen isännöinnin- ja taloushallinnon tutkintoihin johtavat koulutukset. Kiinteistö- ja rakentamisen alan tutkintokoulutusten valtionosuusmäärissä puhutaan vuosittain useista miljoonista euroista.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistus etenee kiinteistöalan näkökulmasta katsottuna hyvässä moodissa. Nyt valmisteilla oleva lakiesitys näyttäisi edelleen turvaavan valtionosuuskoulutuksen jatkon kiinteistö- ja rakentamisalalla. Esitys tunnistaa työelämälähtöistä koulutusta tarjoavat erikoisoppilaitokset, vaikkakin aikaisemmin omalta budjettimomentilta tullut rahoitus tulisi jatkossa muiden kanssa samasta rahoituslaarista. Myös rahoitusmalli on esityksessä siltä osin vanhan lainsäädännön kaltainen, että se tunnistaa myös muut kuin OPH:n hyväksymät ammatti- ja erikoisammattitutkinnot osana ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Tämä varmistaisi myös alan omien tutkintojen jatkuvuuden valtionosuusrahoituksen piirissä. Rahoitusjärjestelmän hyvänä puolena on vielä se, että koulutuksen järjestäjä voi vapaammin itse ohjata rahoitusta eri koulutusinstrumenttiensa käyttöön.

Valmisteilla olevan lainsäädännön rahoitusjärjestelmässä uutta on se, että se painottaa määrän sijasta tuloksia. Perusrahoituksen osuus leikkaantuu merkittävästi ja tilalle tulevat uudet rahoitusmuodot - suoritus‐, vaikuttavuus‐ ja strategiarahoitusosuudet. Eri rahoitusmuotojen keskinäiset painotukset ovat vielä julkistamatta – tai varmastikin jopa vielä päättämättä. Näillä näkymin perusrahoituksen osuus voisi olla maksimissaan puolet entisestä, joten suoritetuilla tutkinnoilla ja -osatutkinnoilla, työllistymisellä ja läpäisyllä on hyvin oleellinen merkitys oppilaitosten taloudelle. Hyviin tuloksiin päästään jatkossa tehostamalla ohjausta ja rakentamalla opiskelijoille kiinnostavia, omaa työtä ja ajankäyttöä tukevia oppimismuotoja ja –polkuja.

Tärkeintä on, että kiinteistö- ja rakentamisalan nykyiset ja tulevat ammattilaiset säilyvät koulutustuissa muiden alojen kanssa tasavertaisessa asemassa. Alan koulutus ja osaamisen ylläpitäminen on erittäin merkittävä turvata myös näissä kansantaloudellisesti vaikeissa olosuhteissa. Toivotaan, että ammatillisen koulutuksen lainsäädäntövalmistelu etenee näissä myötämielisissä tuulissa päätösvaiheisiin saakka.

on Kiinkon toimitusjohtaja, jonka vapaa-aikanaan löytää kuntoilemasta, kalasta tai soittokeikalta.

Kirjoita kommentti